Tulevaisuuden työntekijä kehittää itseään
Työelämä muuttuu ja tarvittavat työelämätaidot sen mukana. Mitä taitoja tulevaisuuden työntekijä tarvitsee? T-lehti listasi tärkeimmät.
Vuorovaikutustaidot
Vuorovaikutustaidoista puhutaan paljon, mutta mitä niillä todella tarkoitetaan? Jos olet sosiaalinen ja tulet erilaisten ihmisten kanssa toimeen, saatat kuvitella hallitsevasi ne. Kyseessä on kuitenkin paljon syvempi taito kuin pelkkä sosiaalisuus.
Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar kertoo, että seuraavalle tasolle menevä vuorovaikutus on muun muassa sitä, että tietoa ja osaamista voidaan siirtää ja löytää nopeammin, osataan ratkaista konflikteja, kannustaa muita ja auttaa toisia saavuttamaan tähtihetkiä töissä. Tärkein vuorovaikutustaito työpaikalla on kuitenkin palaute.
– Palaute on tutkitusti nopein keino vaikuttaa suoritukseen. Työpaikoilla pitäisi vastaanottaa ja antaa palautetta. Vaikka palautteesta puhutaan paljon, aina jossain vaiheessa eteen tulevat haasteet ihmisten kohtaamisessa.
Luovuus ja kriittinen ajattelu
Teknologian kehitys on tuonut esimerkiksi keinoälyn ja robotiikan työelämään. Ihmiselle jää siis tulevaisuudessa enenevissä määrin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativat työt. Katja Atsar näkee luovuuden joustavana ajatteluna.
– Luovuuden osa-alueita ovat kriittinen ajattelu ja rohkeus kokeilla erilaisia asioita, Atsar toteaa.
Luovuus nähdään joskus taitona, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Atsar tyrmää sellaisen ajattelun: luovuutta voi oppia ja kehittää.
Tunneäly
Tunneäly on tärkeä vuorovaikutustaitojen osa. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa omia ja muiden ihmisten tunteita sekä ymmärtää niiden vaikutus käyttäytymiseen. Atsarin mukaan tunneäly liittyy vahvasti empatiakykyyn.
– Empatia on perustana sille, että osaa löytää keinoja kohdata muita ihmisiä. Osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja vaikuttaa ihmiseen hänelle helpoimmalla tavalla niin, että viesti menee perille, Atsar pohtii.
Tulevaisuuden työ tulee yhä enemmän olemaan sosiaalista, ryhmissä tapahtuvaa työtä. Täysin itsenäisesti tehtävä työ katoaa lähes kokonaan.
– En usko, että kukaan tekee enää mitään yksin. Tämän vuoksi meidän on ymmärrettävä, että ihmiset ovat
erilaisia.
Siksi tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää pystyä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.
Kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamista
Työ muuttuu yhä oppimiskeskeisemmäksi. Se vaatii työntekijältä kykyä paitsi kehittää itseään, tunnistaa myös kehityksen tarpeet. Atsarin mukaan muutoksen vauhti tulee olemaan sen verran kova, että yhden ihmisen taidot ja tiedot eivät riitä.
– On muodostettava tiimejä, joissa on erilaista osaamista sekä tietoa ja tapoja käyttää tietoa. Tulevaisuudessa tarvitaan yhteistä oppimista. Pitäisi löytää keinoja, millä tavalla opitaan nopeasti
toinen toisiltamme. Painottaisin tässäkin vuorovaikutustaitojen ja oppimiskyvyn merkitystä.
Oppiminen ei siis pääty siihen, kun valmistuu koulusta. Halu oppia ja kehittyä on välttämätöntä, jotta menestyisi työelämässä.
– Näen keskittymiskyvyn yhtenä taitona. Kun joka puolelta haetaan meidän huomiota, yhteen asiaan keskittyminen on se, mikä mahdollistaa uuden oppimisen, Atsar pohtii.
Resilienssi
Resilienssi eli muutosjoustavuus tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä haasteista ja vaikeista tilanteista. Resilienssi koostuu useista eri osa-alueista, kuten paineensietokyvystä, itsetuntemuksesta, positiivisesta
ajattelusta ja sosiaalisista taidoista. Kaikkia osa-alueita voi harjoittaa ja näin parantaa omaa kykyä selviytyä muutoksista.
Monet työpaikat ja alat ovat jo pitkään olleet jatkuvan muutoksen kohteena, joten muutos sinänsä ei ole enää mitään uutta. Katja Atsarin mukaan ihmisillä on kuitenkin hieman ylipositiivinen käsitys omasta muutoskyvystään.
– Ihminen ajattelee, että kyllä minä pystyn ja olen joustava, jos puitteet sen mahdollistavat. Mutta kun esimerkiksi annetaan aivan uudet työtehtävät ja välineet, alkaa vastustus. Mielikuvissa ihmiset ovat valmiita monenlaisiin muutoksiin, mutta käytännössä siihen on vielä matkaa.
Teksti: Helena Immonen
Kuva: Salla Vasenius
