30.12.2017

    Kuinkas sitten kävikään?

    “Näin syntyi maailman suosituin hakukone” -jutun kuvassa poseeraa jutun kirjoittaja, teekkari Vili Lehdonvirta yhdessä Googlen toisen perustajan Sergei Brinin kanssa.

    T-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 20 vuotta sitten. Teknologia on 20 vuodessa muuttanut maailmaa radikaalisti – ja yllättävän moni T-lehden avustaja näyttää päätyneen professoriksi.

    T-lehti 1/1997

    T-lehden historian ensimmäinen numero ilmestyi täsmälleen 20 vuotta sitten, syksyllä 1997. “Demontekijät laveassa maailmassa” -juttu kertoi 18 hengen Remedy-pelifirmasta. Kahdeksan heistä oli teekkareita. Tuotantopäällikkö Petri Järvilehto sanoi Remedyn aikovan maailman kymmenen nimekkäimmän pelistudion joukkoon seuraavan viiden vuoden sisällä. Jutun kirjoitti teekkari Saku Mantere, nykyinen yritysstrategioiden professori.

    Kuinkas sitten kävikään?

    Remedy teki täsmälleen sen, mitä Järvilehto lupasi. Kun haastattelun aikaan työn alla ollut Max Payne -peli julkaistiin vuonna 2001, oli yritys yksi maailman johtavista pelistudioista.

    Peli myi vauhdilla viisi miljoonaa kappaletta, ja Remedy myi myöhemmin Max Paynen tekijänoikeudet 19 miljoonalla eurolla. Se oli ensimmäinen suomalaispeli, jonka pohjalta on tehty Hollywood-elokuva.

    Saku Mantere

    Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Kahilaniemi

    – Remedyn haastattelutapaaminen vuonna 2007 oli mielenkiintoinen, muistelee Saku Mantere McGill-yliopiston työhuoneessaan Montrealissa.

    Haastattelupaikka oli espoolaisen omakotitalon kellarikerros, joka toimi Remedyn toimistona.

    – He olivat minun ikäisiäni tyyppejä, osaamisen taso näytti kovalta, eikä päätä tuntunut paleltavan.

    Autotallimeiningistä huolimatta remedyläisistä paistoi itsevarmuus – eikä kyse ollut pelkästään nuoruuden uhosta. Ensimmäinen hittipeli Death Rally oli myynyt haastattelun aikaan 70 000 kappaletta, myöhemmin satojatuhansia kopioita lisää.

    Pelin julkaisija Apogee oli ollut kaahaus- ja räiskintäpelin yhdistelmästä niin innoissaan, että se oli lähettänyt pelin tekijöille ennakkona selvää rahaa. Remedyn silloisen toimitusjohtajan isällä oli perustamisvaiheessa ollut omat epäilyksensä kellarissaan majailevan pelibisneksen järkevyydestä.

    – Faija oli sanonut, että siellä pelaatte niitä hirviöpelejä ja odotatte, että miljoonat tulevat tilille. Hain
    pankkiautomaatista kuitin, jossa näkyi sadan tonnin saldo. Heilutin sitä faijan nenän edessä – että nyt sitä rahaa sitten tuli, muisteli Remedyn perustaja Samuli Syvähuoko Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuonna 2013.

    Remedy teki sen, mitä Järvilehto lupasi.

    PC-koneille ja pelikonsoleille pelejä kehittänyt Remedy oli suomalaisen pelibisneksen ensimmäinen suurmenestys. Sitä ovat seuranneet muun muassa mobiilipelitalot Rovio ja Supercell. Jutun ilmestymisen aikaan 18 hengen Remedy oli jättifirma Suomessa: pelit työllistivät tuskin sataa ihmistä koko maassa.

    Tänään alan liikevaihto on osapuilleen 2,5 miljardia euroa. Kun kiinalainen Tencent osti Supercellin osake-enemmistön vuonna 2016, laskettiin Supercellin arvoksi yli 10 miljardia euroa.

    Mikä on nykyisin yritysten strategioita tutkivan professori Saku Mantereen mielestä suomalaisen peliteollisuuden menestyksen salaisuus? Mantere pitää polveilevan miniluennon 1980-luvun kotitietokoneista, niiden synnyttämästä demoskenestä, suomalaisten edelläkävijyydestä uuden teknologian käyttöönotossa ja Nokian noususta.

    – Nokia loi ekosysteemin, jossa mobiiliosaaminen pääsi kehittymään, Mantere selittää.

    Suomalaista pelibisnestä voi verrata ruotsalaisten menestykseen musiikkiteollisuudessa.

    – Jonkun teollisuudenalan kukoistus on aina jonkinlainen historiallinen oikku, Mantere muistuttaa.

    Yksi maailman menestyneimmistä hitintekijöistä, Britney Spearsin, Katy Perryn ja Taylor Swiftin biisinikkari Max Martin, ponnisti ruotsalaisesta heviskenestä, suomalaisen peliteollisuuden ensimmäinen supermenestyjä taas espoolaisen omakotitalon kellarista.

    – Yksi menestyjä rohkaisee muitakin, Mantere toteaa.

    Remedy on yhä olemassa. Yli satahenkinen pc- ja konsolipeleihin erikoistunut pelitalo tekee hyvää tulosta
    ja listautui kesäkuussa 2017 pörssiin. Vuonna 1996 julkaistun Death Rallyn voi edelleen ladata kännykkäänsä Googlen ja Applen sovelluskaupoista.

    T-lehti 2/2003

    “Näin syntyi maailman suosituin hakukone” -jutun kirjoitti teekkari Vili Lehdonvirta, joka oli tavannut Googlen toisen perustajan Sergei Brinin Stanfordin yliopistossa vuonna 1998. Jutun ilmestymisen aikaan Google oli juuri noussut hakukoneiden ykköseksi ja työllisti huimat 500 henkeä.

    Kuinkas sitten kävikään?

    Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, Google on edelleen maailman suosituin hakukone – ja paljon muuta. 60 000 ihmistä työllistävän teknologiajätin tuntee jokainen internetin käyttäjä. Se on maailman toiseksi arvokkain brändi Applen jälkeen, samoin markkina-arvoltaan maailman toiseksi arvokkain yritys.

    Oxfordin yliopiston professoriksi päätynyt Lehdonvirta oli jo ehtinyt unohtaa tapaamisensa Googlen perustajan kanssa.

    Vili Lehdonvirta

    Kuva: Tommi Lätti

    – Olimme luonnontiedelukion luokkaretkellä Piilaaksossa. Kuva otettiin Stanfordin yliopistossa elokuussa
    1998. Kehuimme heidän hakukonettaan ja kysyimme, aikovatko he perustaa yrityksen, Lehdonvirta muistelee.

    Sergei Brin oli vaitonainen Googlen suunnitelmista, mutta kuukautta myöhemmin näin todella tapahtui.
    Kun teekkari Lehdonvirta viisi vuotta myöhemmin kirjoitti T-lehden Google-jutun, oli ”Don’t be evil” -motolla ratsastaneen Googlen kuherruskuukausi suuren yleisön kanssa vasta alkamassa.

    – Googlen epäkaupallinen eetos puhutteli minuakin. Googlessa ei ollut mainoksia, kilpailija AltaVista oli
    täynnä vilkkuvia bannereita.

    Nyt Googlesta on tullut tuiki tavallinen suuryritys, jonka määräävä markkina-asema ja verosuunnittelu aiheuttavat päänvaivaa EU-lainsäätäjille. Bittimuotoista kulutusta työkseen tutkiva professori ei hämmästele Googlen dominoivaa asemaa markkinoilla. Digitaloudessa käy usein näin. Toisaalta, haastajia on tulossa.

    – Google on todennäköisesti 20 vuoden päästä olemassa, mutta se ei välttämättä ole dominoiva hakukone, ennustaa Vili Lehdonvirta.

    Hän selittää, että hakukonebisnes noudattaa perinteisen savupiipputeollisuuden logiikkaa.

    – Siellä suuruuden ekonomia toimii niin, että yksikkökustannus alenee, kun tuotanto kasvaa.

    Siis mitä enemmän internet-hakuja, sen halvempi yksittäinen tiedonhaku on.

    – Kun palvelinkustannukset laskevat koko ajan, voi joku riittävällä investoinnilla haastaa Googlen hakukoneen.

    20 vuoden päästä Google ei välttämättä ole dominoiva hakukone.

    Professori itsekin käyttää jo yhtä Googlen haastajista, DuckDuckGohakukonetta. Hakukone on edelleen Googlen liiketoiminnan ydin, mutta yritys paaluttaa Lehdonvirran mukaan asemaansa karttapalvelulla, Gmail-sähköpostilla ja puhelinten Android-käyttöjärjestelmällä, jotka ohjaavat käyttämään Google-hakukonetta.

    Googlen uusissa liiketoiminnoissa arvo perustuu Facebookin tapaan suureen käyttäjämassaan.

    – Mitä enemmän käyttäjiä jollakin palvelulla on, sitä arvokkaampi se jokaiselle käyttäjälleen on, Lehdonvirta selittää.

    Tällaisten virtuaalihyödykkeiden haastaminen on kilpailijoille entistä vaikeampaa.

    T-lehti 2/2005

    Vuonna 2005 T-lehti haastatteli TKK:n valaistuslaboratorion tutkija Oskari Moisiota lupaavasta valaistusteknologiasta. Valkoinen led-valo oli uutuus, ja tutkija arveli ledien saavuttavan hyötysuhteessa pian loisteputkien tason.

    – Tulevaisuuden ennustaminen menee yleensä pieleen, mutta ilmassa on vahvoja merkkejä uuden valaisinsukupolven esiinmarssista, jutussa todetaan.

    Moisio siteeraa optimistisia arvioita, joiden mukaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua, siis vuonna 2025,
    90 prosenttia uusista valaisimista toimisi led-tekniikalla.

    Lentokenttä

    Kuva: Finavia

    Kuinkas sitten kävikään?

    Oskari Moision 12 vuoden takainen arvio led-valaistuksen voittokulusta on toteumassa – jopa etuajassa. Esimerkiksi IKEA siirtyi jo vuonna 2015 pelkkien led-lamppujen myyntiin.

    – Arvioni oli aika pessimistinen. Nykyisessä työssä meillä on oletuksena, että uudet valaisimet ovat aina ledejä.

    Nykyään diplomi-insinööri Moisio suunnittelee Finavian järjestelmäasiantuntijana Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen valaistusta. Uusi teknologia on lyönyt läpi kotien lisäksi myös lentokentän 14 000 erikoisvalaisimessa.

    – Muutama vuosi sitten mietittiin, kuka led-valaisimia uskaltaa ostaa. Nyt hämmästellään, onko vielä
    muita vaihtoehtoja tarjolla, Moisio kuvaa.

    Uuden valaistustekniikan etuja kuvaa Moision vetämä lentoaseman P5-parkkihallin valaistusuudistus. Yli
    2000 elohopeapurkauslamppua vaihdettiin neljä vuotta sitten himmennettäviin led-valaisimiin. Entiset valaisimet olivat päälle-pois-tyyppiä, kun taas ledejä voi himmentää portaattomasti luonnonvalon vaihdellessa. Uusi teknologia leikkasi maan suurimman parkkihallin sähkölaskua radikaalisti.

    – Energiansäästö oli yli 80 prosenttia, ja valaistuksen laatu parani huomattavasti.

     

    Teksti: Petja Partanen

    Share: