7.1.2018

    Seikkailu jatkuu

    Mårten Mickos

    Maailmasta tulee hyvä, jos nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, uskoo Mårten Mickos.

    Kello on kuusi aamulla, mutta Mårten Mickos tervehtii iloisesti. Viimeiset 14 vuotta hän on asunut Kaliforniassa.

    Silicon Valleyn kartta

    – Euroopassa – etenkin Suomessa – miljoona on paljon rahaa, kun taas Piilaaksossa tunti on pitkä aika. Täällä katsotaan jatkuvasti ajan perään, mutta ei kovin paljon rahan perään, hän sanoo.

    Mickos on ansioitunut IT-mies. Moni muistaa hänet siitä, että hän johti tietokantayhtiö MySQL:ää, kun se myytiin miljardilla dollarilla Sun Microsystemsille. Hän on kuitenkin ehtinyt johtaa useita muitakin teknologiayhtiöitä ja toimia monen muun hallituksissa.

    Viime vuodet hän on luotsannut viimeisintä startupiaan Piilaaksossa tietoturvayhtiö HackerOnen toimitusjohtajana.

    HackerOne on osunut ajankohtaiseen markkinarakoon. Yhtiö tarjoaa valtavalle 100 000 hakkeri yhteisölle alustan haavoittuvuuksien etsimiseen. HackerOne on Mickosin mukaan auttanut asiakkaitaan korjaamaan yli 50 000 haavoittuvuutta.

    – Kasvamme nopeasti siksi, että menetelmämme toimivuus, kattavuus ja edullisuus on huomattu. Meistä on parissa vuodessa tullut Yhdysvaltain puolustusministeriön hovihankkija. Se on ennennäkemätöntä.

    Hän on vitsaillut hyvittävänsä omia syntejään paikkaamalla nyt 20 vuotta sitten kehittämiään ohjelmia. Internetin alkuaikoina tietoturvallisuuteen ei vielä kiinnitetty nykyisen kaltaista huomiota.

    – Vielä vähän aikaa mennään huonompaan, ennen kuin aletaan mennä parempaan. Vihdoin on herätty siihen, että kaikkien online-järjestelmien täytyy olla turvattuja. Kyberrikollisuutta on tulevaisuudessakin, mutta sen vaikutus vähenee radikaalisti.

    Mårten Mickos

    Johtajaoppia leiritulilta

    Mickos luonnehtii itseään jääräpäiseksi uurastajaksi. Liike-elämässä hän uskoo silti leikkisyyteen ja nauttii uusien liiketoimintojen ja organisaatioiden sekä nuorten johtamisesta.

    Hän sanoo uskovansa yksilön voimaan – nimenomaan sellaisen, joka toimii osana yhteisöä. Kuulostaa kovasti startup-maailmalta.

    – Instituutioita tarvitaan ehdottomasti lain säätämiseen, järjestyksen ylläpitämiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Kaikessa muussa voidaan nyky-yhteiskunnassa tukeutua yksilön voimaan. Ei tarvitse olla Sitraa, Tekesiä ja Finproa koko ajan säätämässä, valvomassa ja normeeraamassa. Kyllä ihminen osaa toimia, jos on sisäistä draivia ja yhteisö, Mickos sanoo.

    Emme yhteiskuntana edes tajua, miten paljon työnteon malleja pitää vielä muokata ja uudistaa.

    Mickosille tulevaisuuden digitaalisen johtajan malliesimerkki on partiolainen.

    – Partiolaiset johtavat ihmisiä, joita he eivät välttämättä tunne. He johtavat edestä ja hyvin. Kun maailma urbanisoituu, ylhäältä johtamisen tilalle tulee osallistuva arvojohtaminen. Kaikille tekisi hyvää käydä partiossa oppimassa näitä taitoja, mutta toisaalta partio toimii juuri sen takia, ettei sinne pakoteta ketään.

    Mickosin mielestä työtä on perinteisesti pidetty lähinnä rasittavana velvollisuutena. Jos ajatuksen kääntää päälaelleen, työ ei olekaan pakollista, vaan siitä tulee pikemminkin erityinen oikeus.

    – Tulevaisuudessa työtä ei ehkä enää ole kaikille, kun robotit tekevät siitä osan. Silloin työtä tehdään halusta tehdä juuri sitä työtä, ja ammattiliitot joutavat roskiin.

    – Kansalaispalkka taas ei ole vain oikea suunta, vaan se on pakollinen suunta. Emme yhteiskuntana edes tajua, miten paljon työnteon malleja pitää vielä muokata ja uudistaa, Mickos lataa.

    Mårten Mickos

    Vain muutos pelastaa ihmiskunnan

    Maailmasta tulee Mickosin mielestä hyvä, jos nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa.

    – Ongelma niin Suomessa kuin maailmallakin on oman ikäluokkani tyypit, jotka eivät tee mitään muuta kuin puolustavat omia itsekkäitä etujaan. Hirvittää, miten he yrittävät pitää kiinni jostain vanhasta, joka ei toimi. Se on hyvin vaarallista ja typerää, hän sanoo.

    Pahimpana esimerkkinä jarruttamisen seurauksista hän pitää nuorison syrjäytymistä, näköalattomuutta ja vieraantumista työnteosta ja päätöksenteosta.

    – Tulevaisuudesta tulee hyvä, kun annamme nuorille tilaa toimia. Yhteiskunta digitalisoituu täysin. Meidän täytyy antaa yhteiskunnan muuttua, koska se on se tapa, jolla ihmiskunta selviää.

    Pienenä Mickos halusi juristiksi. Toisin kävi, mutta tärkeintä hänelle on pyrkiä eteenpäin ja voittaa haasteet. Hänen mielestään nuoria kannustetaan turhan usein yltiöpositiivisesti, vaikka oikeasti nämä kaipaisivat kunnon haasteita.

    – Silloin heissä herää halu näyttää. Eivät opiskelijat välitä mahdottomuuksista, he vain tekevät. Slushkin vain tehtiin. Aikoinaan teekkarikylä vain tehtiin ja Tesvisio vain perustettiin, ja yhtäkkiä Suomessa oli tv-teollisuutta.

    Mickos ei halua laskea työtuntejaan.

    – Nautin todella työstäni, mutta niin nautin vapaa-ajastakin enkä silloin tee mitään työhön liittyvää. Minulle tuottaa mielihyvää saada jotain aikaan. Siksi minä vedän taas startup-yritystä, vaikka voisin mennä jo johonkin eläkevirkaan! Tämä on edelleenkin jännittävä seikkailu, Mickos sanoo.

    – Sitten kun en enää jaksa, lopetan.

    Meidän täytyy antaa yhteiskunnan muuttua, koska se on se tapa, jolla ihmiskunta selviää.

    Mårten Mickos

    Ikä: 54
    Koulutus: Diplomi-insinööri, TKK.
    Perhe: Eronnut, parisuhteessa. Kolme lasta, kaikki ohjelmistoalalla.
    Aiemmat työt:
    2015– HackerOne
    2014–2015 HP
    2010–2014 Eucalyptus Systems Inc
    2008–2009 Sun Microsystems
    2001–2008 MySQL AB
    2000–2001 Vexillum Ab
    1999–2000 MatchON Sports Ltd.
    1997–1999 Intellitel Communications Ltd.
    1996–1997 Solid Information Technology Ltd.
    1993–1995 ViSolutions Inc.
    1991–1993 VTKK
    1987–1991 Polycon Ab

     

    Teksti: Antti Kirves, kuvat: Jussi Häyhä

    Share: