Suomesta rakennetaan datacentereiden kultamaata
UPM:n jäljiltä tyhjäksi jääneestä Kajaanin paperitehtaasta sorvataan Euroopan ja kenties koko maailman energiatehokkain datacenter. ”Eihän koko bisnestä kannata Googlelle jättää”, kommentoi CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.
”Eihän koko bisnestä kannata Googlelle jättää”, naurahtaa Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) toimitusjohtaja Kimmo Koski.
Tekniikan tohtorin ja huippukaratekan hymyn taustalla on tuore päätös, jonka pohjalta UPM:n jäljiltä tyhjäksi jääneestä Kajaanin paperitehtaasta sorvataan Euroopan ja kenties koko maailman energiatehokkain datacenter.
Ja mikäli suunnitelmat menevät ns. putkeen, löytyy massiivisen keskuksen ja sen supertietokoneen käyttäjien joukosta muutaman vuoden päästä muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN.
”Jätämme tarjouksen marraskuun aikana. Jos sopimus syntyy, he voisivat siirtävät palvelimensa Genevestä Kajaaniin vuonna 2013. Se olisi aikamoinen loikka ja houkuttelisi varmasti muitakin isoja tulijoita”, Koski hyrisee.
Data talteen kylmään Pohjolaan
Kajaanin kymmenien miljoonien arvoinen datacenter-hanke on yksi konkreettinen esimerkki pilvipalveluiden vanhoja rakenteita rikkovasta muutosvoimasta. Samaan aikaan kun ohjelmistojen etäkäyttö omilta työasemilta lisääntyy, kasvaa myös tallennettavan tiedon määrä. Kaiken kukkuraksi se, mikä takavuosina oli lähinnä tekstitiedostoja, on tänä päivänä myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa.
Tästä yhtälöstä ei Kosken mukaan selvitä ilman uusia ja entistä energiatehokkaampia palvelinkeskuksia. Juuri viimeksi mainittu tuotannontekijä ja muita kohdemaita pienempi hiilijalanjälki on Suomen ehdoton valtti, joka veti Googlenkin muuten koleaan Kymenlaaksoon. Samaa, mutta vielä pidemmälle viilattua täkyä tarjotaan Kajaanissakin. Sähkö on palvelinkeskusten suurin yksittäinen kuluerä ja tässä kohtaa suomalaisten hintaetu muuhun Eurooppaan on kymmeniä prosentteja.
”Kajaanissa tehdasalueen yhteydessä on UPM:n voimala, josta saamme edullista uusiutuvaa energiaa. Ideana on, että koneellista jäähdytystä tarvittaisiin meidän ilmasto-oloissa vain kesäkuukausina eikä tulevien teknisten ratkaisujen ansiosta välttämättä silloinkaan”, Koski ynnäilee.
Ainesta vientituotteeksi
CSC päätyi Kajaanin vertailtuaan sen rinnalla muita tyhjilleen jääneitä tehdaspaikkoja Lappeenrannassa ja Voikkaalla. Niissä on Kosken mukaan edelleen potentiaalia, kuten koko Suomella yhtenä palvelinkeskusten kultamaana.
”Palvelinkeskukset eivät itsessään työllistä suuria joukkoja, mutta niiden ympärille kutoutuu nopeasti erilaisia yhteistyö-, yritys- ja tutkimusverkostoja. Tämän varaan laskemme Kajaanissakin, jonne uskomme syntyvän erityisesti energiatehokkaaseen it-teknologiaan keskittyvää tutkimusta ja tuotekehitystä”, toimitusjohtaja visioi.
Palvelinkeskusten sinivalkoiselle business-potentiaalille on herätty myös laajemmin, mistä kertoo niiden kelpuuttaminen muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön Invest in Finland -ohjelmaan. Kisa on Kosken mukaan kuitenkin kovaa, sillä samoilla vesillä kalastelevat myös rakkaat naapurit Norja ja Ruotsi.
”Islantikin on syrjäisestä sijainnista huolimatta ihan vahva vaihtoehto”, Koski muistuttaa.
Teksti: Timo Sormunen
Kuva: Teemu Granström.
