Uutta Helsinkiä – verkosto -yhteistyössä on voimaa
Atte Kallio (oikealla), Johanna Hytönen, Dan Mollgren, Kati Kivelä
Helsingin kaupunki haluaa rakentaa tulevina vuosikymmeninä uusia, laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Pasilasta tulee ensi vuosikymmenen alussa Helsingin toinen keskus nykyisen keskustan rinnalle. Vuoteen 2040 mennessä alue on lähes 20 000 asukkaan kaupunginosa, ja se tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Lukuisat tekniikan akateemiset puhaltavat kaupungilla yhteen hiileen entistä elinvoimaisemman ja viihtyisämmän Helsingin rakentamiseksi.
Atte Kallio, 30, projektinjohtaja, Helsingin Energia
Opiskelin Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa energiatekniikkaa ja ympäristönsuojelua sekä sivuaineena tuotantotaloutta. Valmistuin diplomi-insinööriksi keväällä 2009. Tekniikka on aina kiinnostanut minua, mutta toisaalta myös talouspuoli. Globaalit energiamarkkinatovat murroksessa, ja myös Suomen tulevaisuuden energiaratkaisuista tarvitaan keskustelua ja uutta tietoa. Alalla riittää varmasti mielenkiintoisia työtehtäviä.
Aloitin valmistumiseni jälkeen Helsingin Energialla projekti-insinöörinä. Vuotta myöhemmin ylenin projektipäälliköksi ja parin vuoden jälkeen edelleen projektinjohtajaksi. Olen työni kautta mukana myös Kalasatama- ja Keski-Pasila-projekteissa. Ympärilläni työskentelee maailmanluokan huippuosaajia, ja heiltä on mahtavaa ammentaa oppia. Saan tehdä vastuullisia ja haastavia tehtäviä, mikä on parasta työssäni.
Kalasatamasta luodaan älykkään kaupunkirakentamisen mallialue, joka toimii kehittämis-, kokeilu- ja käyttöönottoympäristönä uusille tuotteille ja palveluille. Alueella yhdistetään vanhoja ja uusia energiaratkaisuja. Haluamme löytää sellaisia ratkaisuja, jotka ovat vielä vuosikymmenienkin päästä parasta käytettävissä olevaa teknologiaa. Teemme työtä asiakaslähtöisesti ja toteutamme ne ideat, joista on eniten hyötyä Kalasatamassa työskenteleville ja asuville ihmisille. Kun eri ratkaisuista on tarpeeksi kokemusta, toimivia käytäntöjä voidaan hyödyntää myös Keski-Pasila-projektissa sekä päinvastoin.
Työni on todella vaihtelevaa. Aamulla ei vielä tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Projektihommissa on liukuva työaika, ja työajat saa sovitettua niin kuin itselle parhaiten sopii. Päivääni kuuluu paljon kokouksia ja yhteydenpitoa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Näissä tehtävissä tarvitaan neuvottelukykyä ja pitkäpinnaisuutta sekä nöyrää ja jämäkkää otetta.
Yhteiset onnistumiset motivoivat minua työssä eniten. Matkassa on aina mutkia ja haasteita, mutta kun ne voitetaan yhdessä, ja jotain uutta ja ennen kokematonta saadaan toimimaan, fiilis on mahtava. Intoa tässä projektissa riittää – haastavinta on sovittaa kaikki hienot näkemykset yhteen.
Johanna Hytönen, 40, ympäristöinsinööri, Kiinteistövirasto
Valmistuin Mikkelin ammattikorkeakoulusta ympäristötekniikan insinööriksi keväällä 2001. Vuonna 2005 aloitin työt ympäristöinsinöörinä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolla. Olen päässyt työni kautta mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Pasila-projektiin hyppäsin mukaan jo heti sen alkumetreillä, kun Keski-Pasilan keskustakorttelista käynnistettiin toteutus- ja suunnittelukilpailu vuonna 2010.
Toimenkuvaani kuuluu alueen pilaantuneisuuden selvittäminen. Ennen kuin uusia alueita voidaan kaavoittaa tai niille voidaan rakentaa, maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä maanäytteiden avulla. Ohjaan maaperätutkimuksia ja laadin viranomaisille tarvittavat ilmoitukset, jotta saamme luvat pilaantuneen maan kunnostamiseen. Valvon myös, että työt etenevät rakentamisen edellyttämässä aikataulussa ja laajuudessa. Kun maarakennustyö on suoritettu loppuun ja pilaantuneet maat poistettu, minun osuuteni projektissa päättyy.
Pasilan uudistaminen on iso ja näkyvä hanke, joka on ollut paljon tapetilla. Projektissa on mukana monia eri osapuolia, joten oikea-aikainen tiedonkulku eri toimijoiden välillä on tärkeää. Työssäni ei saa myöskään pelätä kumisaappaiden jalkaan vetämistä, sillä tutkimuksia ja maaperän kunnostusta tehdään säässä kuin säässä.
Projektityöskentely on mielenkiintoista ja avartavaa. Tehtävistä karttuu monipuolisesti arvokasta kokemusta. Pidän siitä, että saan hoitaa oman alueeni maaperähommia itsenäisesti ja vapaasti, mutta minulla on kuitenkin vankka asiantuntijajoukko tukenani.
Dan Mollgren, 37, arkkitehti, Kaupunkisuunnitteluvirasto
Minua on aina kiehtonut kaupunkielämä ja kaupunkisuunnittelu. Sain kolme vuotta sitten mahdollisuuden lähteä mukaan Pasila-projektiin ja tartuin haasteeseen heti. Pasila kehittyy tulevaisuudessa entistä merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi alueen huomattavan lisärakentamisen myötä. Kuluneena vuonna olen työssäni keskittynyt Pasilan keskustakorttelin kaavoitukseen.
Valmistuin Otaniemestä arkkitehdiksi vuonna 2006. Olen tehnyt maankäytön suunnittelua ja asemakaavoitusta koko urani, vuodesta 2000 lähtien. Työskentelin ennen tätä projektia puolitoista vuotta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa Herttoniemen yritysalueen ja Laajasalon asemakaavahankkeiden parissa.
Kaavoittajana teen töitä isolla rintamalla maankäytön suunnittelutehtävissä. Annan oman suunnittelupanokseni projektille sekä ohjaan asiantuntijoiden työtä. Meillä on paljon erilaisia kokouksia sidosryhmien kanssa: kaupungin omien hallintokuntien, taloyhtiöiden, asukasyhdistysten, alueen palveluntarjoajien sekä liikenteen operaattoreiden, esimerkiksi HKL:n ja HSL:n, kanssa. Kaavoituksen tavoitteena on saada aina asioita poliittiseen päätöksentekoon, esimerkiksi kaupunginhallitukseen tai valtuustoon, joten iso osa työnkuvaani on myös asioiden valmistelua ja esittelyä.
Kaupunkisuunnittelu elää vahvasti ajassa, mikä on kiehtovaa ja samalla myös haastavaa. Haluan vaikuttaa omalla panoksellani siihen, että Helsinkiin syntyy hyvälaatuista kaupunkiympäristöä ja julkista tilaa. Maankäytön suunnittelu on erittäin pitkäjänteistä työtä. Jos haluaa nähdä koko prosessin a:sta ö:hön, se voi vaatia jopa vuosikymmeniä.
Meillä on hyvä työilmapiiri, mikä on tärkeää näin pitkäjänteisessä työssä. On osattava viestiä erilaisten ihmisten kanssa, antaa rakentavaa palautetta ja myös ottaa sitä vastaan. Joka tilanteessa on aina löydettävä yhteinen ratkaisu, joka tuo tulosta. Tällaisessa projektissa on oltava paitsi näkemystä ja asiantuntemusta, myös hyvä kuuntelija.
Kati Kivelä, 34, korkeakouluharjoittelija, kaupunkisuunnitteluvirasto
Olen loppusuoralla arkkitehdin opinnoissani Tampereen teknillisessä yliopistossa. Pasila-projektin harjoittelijana selvitän uuden peruskoulun sijoittamista alueelle. Mahdollisten rakennuspaikkojen tekninen tarkastelu tehdään konsultin avulla, ja olen mukana konsulttityötä ohjaavassa ryhmässä. Järjestän myös kokouksia kaupungin sisäisten virastojen sekä muiden toimijoiden välillä.
Meillä on kaupunkisuunnitteluvirastossa kannustava ja positiivinen työilmapiiri. Yhteistyön tekeminen ja työn vastuullisuus motivoivat minua eniten. Asemakaavoitus on pitkä, monen toimijan prosessi, jossa yksittäinenkin taho voi vaikuttaa merkittävästi työn tulokseen.
Helsingin kaupunki on iso työnantaja, joka kannustaa aktiivisesti esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin.
Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström.
