Ihanan kamala crossfit

Lajin tehokkuus ja monipuolisuus koukuttavat harjoittelemaan ahkerasti.

Hiki virtaa pitkin tamperelaisen Tuomas Norrin kehoa. Maitohapot jylläävät ja Norria oksettaa. Siitä huolimatta hän jatkaa harjoitustaan. Hän haluaa saavuttaa enemmän ja kokea jälleen onnistumisen tunteen. Niin, ja hyvänolon, joka valtaa kehon harjoituksen jälkeen.

Milloin hän vetää leukoja, milloin nostaa irvistäen kahvakuulia ja sitten punnertaa. Sen jälkeen hän saattaa taiteilla voimistelurenkailla tai nostaa tangon käsivarsilleen.

Norri tietää, että kauaa ei tarvitse enää jaksaa.

Crossfit-tuntiin kuuluu lämmittely, tekniikka- tai voimaosuus ja sitten kaiken päättää rankin: workout of the day eli WOD.  Sen kesto vaihtelee yleensä viidestä kahteenkymmeneenviiteen minuuttiin ja toistoja tehdään helposti satoja.

Crossfit on toiminnallinen laji, jonka tarkoituksena on kehittää kokonaisvaltaisesti voima-, kestävyys-, nopeus- ja liikkuvuusominaisuuksia. Crossfitiä pidetään yhdysvaltalaisen Greg Glassmanin keksintönä, mutta lajin juuret ovat peräisin jo 1950-luvulta. Erityisen suosittua crossfitin kaltainen harjoittelu oli entisessä Neuvostoliitossa.

Norrille, 26, harjoitus merkitsee irtautumista arjesta. Stressi unohtuu, kun on keskityttävä suorituksiin.

− Tämä vaikuttaa sosiaalisin voimavaroihin ja olen oppinut aikatauluttamaan elämäni paremmin, Tampereen teknillisessä yliopistossa rakennustekniikkaa opiskeleva Norri lisää.

Halu menestykseen kasvaa

Yhdestä videosta se kaikki lähti. Tuomas Norri selaili internetiä pari vuotta sitten ja löysi sieltä crossfit-harrastajien tekemiä videoita. Hänkin halusi kokeilla.

Vaikka kiinnostus lajia kohtaan heräsi, meni vielä yli vuosi ennen kuin Norri kavereineen avasi tamperelaisen Reebok CrossFit33100 -salin oven.

− En oikein tiedä, miksi meni niin kauan, naurahtaa nykyisin tavoitteellisesti harjoitteleva Norri.

Jo ensimmäisen harjoituksen jälkeen Norrista tuntui, että crossfit oli hänen juttunsa.

− Lajin vaihtelevuus ja intensiteetti koukuttivat hetkessä, puolisen vuotta harjoitellut Norri selvittää.

Nykyään crossfit vie hänen aikaansa kolmesta kuuteen tuntia viikossa. Norrin kunto on kohentunut niin nopealla sykkeellä, että tavoitteet on asetettu ensi talvena järjestettäviin SM-kilpailuihin. Mielessä on alkanut siintää jopa ajatus vuoden 2014 EM-kilpailuista.

Pari kuukautta sitten omalla harjoitussalilla järjestetyissä SM-karsinnoissa Norri hämmästyi. Vaikka paikka kilpailuissa jäi vielä saavuttamatta, kuntotaso osoittautui yllättävän hyväksi.

Tekniikkalajeissa on kuitenkin vielä hiomista, mutta siksihän hän harjoitteleekin.

− Crossfitissä on niin paljon liikkeitä, että harjoiteltavaa löytyy aina. Pärjätäkseen kisoissa on hallittava jokainen osa-alue.

Laji kenelle tahansa

Crossfitissä harjoitukset vaihtelevat päivittäin. Kehoa rääkätään talvisin soutulaitteilla, kahvakuulilla, leuanvetotelineillä, voimistelurenkailla ja tangoilla. Kesällä harjoituksiin yhdistetään myös juoksua ja uintia.

Laji on suosittua muun muassa palomiesten ja poliisien keskuudessa, mutta nyttemmin harrastajista suurin osa on nuoria miehiä tai naisia. Norri kertoo, että enemmistö hänen harjoitustovereistaan on alle kolmikymppisiä.

− Harjoituksia menee pitkin päivää ja jokainen voi valita itselleen sopivimman tunnin. Treenikavereina saattaa olla keski-ikäisiä miehiä tai opiskelijatyttöjä.

Norri harjoittelee crossfitiä yleensä iltaisin. Toisinaan päivään saattaa mahtua lisäksi kuntosaliharjoitus tai lenkki.

Crossfitissä tuloksia saavutetaan yleensä nopeasti. Kehon äärirajoille vieminen on koukuttanut Norrin lisäksi Suomessa satoja muitakin. Helsingissä on jopa crossfit-sali, joka ei ota lisää jäseniä.

Norrin mukaan crossfitiä voidaan kuvailla yhteisölliseksi yksilölajiksi. Harjoitukset tehdään ryhmässä, vaikka jokainen keskittyy täysillä omaan suoritukseensa. Hänen mielestään muista saa tärkeää tukea vaativassa harjoituksessa.

− Kyllä tämä ehdottomasti on mukavimpia yksilölajeja, sillä kaikki tsemppaavat toistaan, Norri selvittää.

Monella on vääristynyt kuva crossfitistä. Yleensä lajin vaativuus pelottaa. Norri sanoo, että moni epäilee omaa kuntoaan ennen lajikokeilua.

− Voin sanoa, etten minäkään missään erityisen kovassa kunnossa ollut aloittaessani. Kaikki harjoitukset sitä paitsi skaalataan kunnon mukaan sopivaksi. Esimerkiksi aloittelijat tekevät leuanvedot kuminauhaa apuna käyttäen. Yksinkertaisesti crossfit sopii ihan kenelle tahansa, jos on kiinnostunut kohottamaan omaa kuntoaan.

Urheilutaustasta on silti hyötyä, ja Norri on ollutkin liikunnallinen aina. Hän on harrastanut eri pallopelejä, ollut ahkera kuntosalilla kävijä, maastopyöräilijä ja lenkkeilijä – pohjakunto oli siis olemassa crossfitin harrastamiseen.

Teksti: Virvamaria Toikka
Kuvat: Rami Marjamäki.