Teknologiaa ja huippumuotia

Tekniikan tohtori ja hallitusammattilainen Tarja Pääkkönen kannustaa yhdistelemään ennakkoluulottomasti tekniikkaa eri aloihin ja perustamaan yrityksiä.

Tarja Pääkkösen puuseppä-isoisä otti hänet lapsena aina mukaan verstaalle. Isoisän työskentelyä katsoessa syntyi kunnioitus käsillä tekemistä kohtaan. Pääkkönen ihaili, miten kauniita esineitä teknisistä lähtökohdista voi tehdä, vaikkapa kynttilänjalkoja, työkaluja tai muita arjen esineitä.

Samalla syntyi myös innostus tekniikkaa kohtaan. Vähän vanhempana Pääkkönen päätti lähteä opiskelemaan rakennustekniikkaa Tampereen teknillisen yliopistoon. Diplomi-insinöörin opinnoista Pääkkönen sai omien sanojensa uralleen mukaan hurjan hyvät eväät. Hän näkee tekniikan mahdollisuutena, joka ei todellakaan pelota. Tekniikka on hänelle tapa luoda uutta ja yhdistellä asioita uudella tavalla.

– Pidän teknologiasta, mutta rakastan kokemuksia, joita teknologian avulla voi luoda., Pääkkönen kertoo.

Myöhemmin Pääkkönen kiinnostui myös kauppatieteistä, koska paraskin teknologia pitää myydä. Hän innostui opiskelemaan kansainvälistä markkinointia ja jatkoi tekniikan opintojaan ensin lisensiaatiksi ja sitten tohtoriksi asti. Hän kiinnostui yritysstrategioista ja väitteli tuotantotalouden alalta.

– Olen mennyt aina kiinnostuksen perässä opettelemaan uutta. Joitakin asioita voi suunnitella, mutta pitää olla myös kykyä tarttua mahdollisuuksiin. Oppiminen on elämän pituinen projekti. Sen tosin tekisin toisin, että jättäisin lisurin tekemättä ja väittelisin suoraan, nainen naurahtaa.

Vaikuttaa siltä, ettei Pääkkönen ole pelännyt hypätä toimialalta toiselle. Hän on tehnyt töitä rakennusmontuilla keltainen kypärä päässään ja työskennellyt USA:ssa suunnittelemassa paperitehtaita. Teknologian, kauppatieteiden ja yritysstrategioiden yhdistäminen on tuonut kuitenkin Pääkköselle työmahdollisuuksia, joista syntyy hengästyttävä ansioluettelo. Kolmen A4-liuskan listauksesta löytyy työskentelyä Nokiassa, Itellassa ja viimeksi Boardmanissa. Hän on ollut Marimekon hallituksessa ja pitää nykyään kahdeksaa (!) eri hallituspaikkaa. Uransa aikana Pääkkönen on perustanut kaksi menestyvää pienyritystä.

– En ole ajatellut sekunnin sadasosankaan ajan, että teknologiaa pitäisi pelätä. Teknologia on kaikkien omaisuutta.

Innovaatioita XS:stä XL:ään

Pääkkönen puhuu mielellään innovaatioista ja luovuudesta. Hänen mielestään on paljon aloja, joissa uusilla teknologioilla voitaisiin luoda uudentyyppisiä tuotteita. Hän innostuu itse esimerkiksi muodin ja designin yhdistämisestä erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Huippumuoti voisi hyötyä materiaaliteknologiasta tai vaateteollisuus paperinjalostuksen digitaalisesta printtaus-
teknologiasta.

– Jokainen nainen on värimaailmaltaan ja mitoiltaan erilainen. Jokainen mekkokin voisi olla vähän erilainen kuvioinniltaan tai väreiltään. Myös miesten bisnespukeutumista voisi miettiä uusista näkökulmista.

Pääkkönen onkin tehnyt yhteistyötä sekä Ivana Helsinki että Marimekon kanssa toimialan kehittämiseksi.

Pääkkönen kuuluttaa täysin uuden ajattelun perään. Hän ei halua ihmisten rikkovan rajoja vaan piirtävän ne kokonaan uudestaan. Eri asioita yhdistelemällä voi löytää jotain täysin uutta.

– Teknologiaosaaminen on vain yksi osa kokonaisuutta: teknologian huippuosaajilta vaaditaan myös luovuutta ja innovatiivisuutta. Täytyy tietää, miten ihminen käyttää asioita ja luoda asioita intuitiivisiksi, jotta ohjekirjat voidaan heittää pois. Esimerkiksi Steve Jobs loi Applelle tällaisen käyttökokemuksen.

Kaikenlaiset alat tarvitsevat uusia innovaatioita –  oli kyseessä sitten paperikone, keittiökone, käsilaukku tai palveluprosessi. Keksinnöstä voi tulla globaali hitti nopeastikin –  Pääkkösen mukaan markkinat globalisoituvat entisestään pilvipalveluiden myötä.

– Innovaatioita on kaikkia kokoja: extra smallista extra largeen. Kaikkia kokoja tarvitaan ja parhaat innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksesta!

Uusien alojen yhdisteleminen ei kuitenkaan riitä, vaan yritysten sisällä täytyy ottaa uusi näkökulma innovointiin. Näkökulman täytyy olla aikaisempaa laajempi myös keksijän roolin suhteen.

– Yrityksessä kuka tahansa voi olla seuraavan ison idean keksijä. Ja niitä Suomi todella nyt tarvitsee. On laskettu, että Nokian verokertymän pienenemisen paikkaamiseen pitäisi perustaa 53 000 uutta yritystä. Nykyään niitä Suomessa on noin 240 000.

Yrityksen perustaminen on huippumuotia

Tarja Pääkkönen perusti ensimmäisen yrityksensä jo 20-vuotiaana teekkarina yhdessä opiskelukavereidensa kanssa. Tuolloin hän ei halunnut mennä isoon yritykseen töihin vaan luoda itse jotain uutta.

– Siihen maailman aikaan, 1980-luvun lopulla, kaverit pitivät luuserina, kun perustin oman yrityksen. Nyt on hienoa nähdä, että yrityksen perustamisesta on tullut teekkareidenkin keskuudessa huippumuotia, Pääkkönen sanoo.

Yrittämistä Pääkkönen pitää loistavana tapana oppia uusia asioita laaja-alaisesti. Yrittäjä joutuu pohtimaan strategiaa, kenen kanssa haluaa tehdä töitä maailmassa, lähdetäänkö rakentamaan jotain aivan uutta, mitä maailmassa ei ole, miltä yritys näyttää ja miten asia skaalautuu.

Yritysten johtoon ja hallituspaikoille Pääkkönen kaipaa enemmän henkilöitä, joilla on yrittäjäkokemusta. Maailmalta on Suomeenkin rantautumassa trendi, jossa johdon tohtorintutkintoa arvostetaan, mutta entä yrittäjyys? Kuinka moni pörssiyhtiön hallituksessa on ollut perustamassa yritystä?

– Yrittäjäkokemus olisi erittäin hyvä kokemus minkä tahansa suuryrityksenkin positiossa. Kokemus siitä, kun lähtee rakentamaan yritystä pelkästä ideasta, joka istuu aamulla otsan päällä ja jolle pitäisi tehdä jotain, on arvokas.

Koskaan ei ole myöhäistä perustaa yrityksiä. Pääkkönenkin tarttui uudelleen yrityksen perustamisen haasteisiin, kun hän perusti 2 vuotta sitten ohjelmistoyritys Sundukan yhdessä muiden omistajien kanssa. Hän kannustaakin niitä, joilla on paljon johtajakokemusta isoistakin yrityksistä lähtemään pk-yritysmaailmaan mukaan –  joko perustamaan uusia yrityksiä tai auttamaan muuten, sijoittamalla osaamista tai pääomia tai avaamalla ovia.

Positiivisia yllätyksiä

Vaikka Pääkkösen usko tekniikkaan on selkeästi luja, tekniikka on päässyt myös yllättämään hänet positiivisesti uransa aikana. Hän nostaa esille kolme tapausta. Ensimmäinen kokemus on ajalta, jolloin Pääkkönen työskenteli Nokiassa. Kymmenen vuoden työura suuryrityksessä oli hänen mukaansa erittäin hieno koulu.

– Kokemus opetti, että Suomesta voi tulla tosi isojakin juttuja. Kasvukokemus oli huima: palkkasimme 5 000 henkilöä vuodessa ja yritys oli ylivoimainen markkinajohtaja siitä huolimatta, että Suomen mahdollisuutta olla kulutuselektroniikan tuottaja oli kyseenalaistettu.

Tuolloin 1990-luvun alussa Nokiassa kehitettiin ensimmäisiä kosketusnäytöllisiä puhelimia ja oltiin edelläkävijöitä kamerateknologiassa, teollisessa muotoilussa ja käytettävyydessä.

– Oli motivoivaa olla tekemässä jotain ensimmäisenä maailmassa, Pääkkönen sanoo.

Nokian jälkeen Pääkkönen työskenteli kuusi vuotta Itellassa. Hän meni töihin 1600-luvulla perustettuun Suomen Postiin ja lähti suuren brändi- ja liiketoimintamuutoksen läpikäyneestä Itellasta. Pääkkönen pitää hienona kokemusta siitä, että vanhakin yritys voi ja sen pitää uusiutua.

– Itella on yksi maailman seuratuimmista toimijoista omalla toimialallaan. Se toimii 15 eri maassa ja välittää miljardeja viestejä. Muutos kirjeistä Netpostiin, verkkokauppaan ja mobiiliin on huima, Pääkkönen toteaa.

Kolmas positiivinen kokemus tekniikan parista on tuore. Pääkkönen perusti Sunduka-yrityksensä kaksi vuotta sitten. Mobiiliteknologia-alan yritys on kasvanut parinkymmenen työntekijän pk-yritykseksi. Sen ideana on tuoda erilaiset kortit, kuten opiskelijakortit tai kanta-asiakaskortit, puhelimeen sekä luoda uusi 2010-luvun puhelukokemus.

– Suomi oli 1990-luvun lopulla mobiiliteknologian ykkösmaa, jota seurattiin. Uskon, että johtava ykkösasema on vain lainassa muilla –  se on voitettavissa takaisin.

Teksti: Päivi Piispa
Kuvat: Johanna Kannasmaa.