Naisnäkökulma tekniikkaan
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiinnostui insinööritieteistä vasta kun hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.
Tekniikan näköalapaikalla, Aalto-yliopiston rehtorina, työskentelevä Tuula Teeri ei ollut nuorena kovinkaan kiinnostunut tekniikasta. Opiskellessaan Helsingin yliopistossa luonnontieteitä ja biotekniikkaa Teeri piti insinööritieteinä vaikeina eikä perehtynyt niihin sen tarkemmin.
Myöhemmin omaa molekyyligenetiikan tutkimusta tehdessään Teeri huomasi, että tekniikasta voisi löytyä ratkaisuja myös oman alan tutkimuskysymyksiin.
– Minulla oli tutkimuksessani tavoitteita, joita halusin saavuttaa, enkä päässyt niihin ilman tekniikkaa, Teeri kertoo.
Tuula Teeri päätti opetella ennakkoluuloistaan huolimatta tekniikkaa, ja huomasi, ettei se ollutkaan niin vaikeaa kuin hän oli kuvitellut. Samoja kokemuksia on muillakin naisilla, joista moni on tehnyt innovaatioita tekniikan alalla.
– Täytyy olla motivaatio tutustua tekniikkaan. Tekniikan alaa heijastavat usein vanhat ennakkoluulot ja asenteet ja siksi ilman vahvaa syytä naiset eivät useinkaan lähde kokeilemaan tekniikkaa, Teeri sanoo.
Kokeiluista saattaisi syntyä innovaatioita ja laitteita, jotka on suunniteltu muista poikkeavasti. Teeri mainitsee esimerkkinä muotoilija Maija Itkosen, joka kehitti PowerKiss-latauslaitteen.
– Jos naisia ei tule tekniikan alalle, menetämme lahjakkuuspotentiaalia. Näen ihan selvästi, että monilla naisilla on paljon annettavaa tekniikalle. Jos menetämme puolen populaation näkemyksen, se on menetys yhteiskunnalle, Teeri toteaa.
Naisilla on usein erilainen näkemys tekniikasta ja sen toimivuudesta kuin miehillä. Usein juuri teknologian käytettävyyteen ja käyttäjälähtöisyyteen naisilla on paljon annettavaa. Erilaisten näkökulmien saaminen aiheeseen kuin aiheeseen on aina hyödyllistä; ne täydentävät toisiaan, jolloin lopputulos kokonaisuutena paranee.
– On syy sitten geeneissä tai on se opittua, naisia kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely. Tätä ihmisnäkökulmaa voisi hyödyntää myös tekniikassa. En tiedä, kuinka monta naista Applella on ollut töissä, mutta heidän tuotteensa ovat onnistuneita käyttäjälähtöisyydessään, joten jossakin on ymmärrys ollut, Teeri naurahtaa.
Eniten Teeriä harmittaa niiden naisten puolesta, jotka menettävät mielenkiintoisen uran tekniikan jättäessään.
– On menetys myös naisille itselleen, jos he jo lähtökohtaisesti sulkevat pois tämän mielenkiintoisen alan tehdessään uravalintojaan.
Fysiikkaa jo esikouluun?
Usein tyttöjen kiinnostus tekniikkaan häviää jo kouluiässä. Teerin mukaan kynnys tekniikan opetuksessa pitäisi ylittää jo varhain – lukiossa matematiikasta ja fysiikasta kiinnostuminen on aivan liian myöhäistä.
– Jo esikoulussa pitäisi näyttää, että tekniikkaan kaikki voivat osallistua, Teeri sanoo.
Yliopistotasolla Aallossa pyritään kannustamaan opiskelijoita ottamaan sivuaineita muilta aloilta. Teeri haluaa pieniä, purtavankokoisia paketteja, joiden avulla muotoilijat ja taloustieteilijät voivat tutustua tekniikkaan ja innostua. Samalla voitaisiin kumota vanhoja asenteita.
– Tekniikkaa pidetään usein teollisuuden historiasta johtuen saastuttavana ja huonona. Tekniikka ja sen tutkimus voivat kuitenkin ratkaista sen, miten saamme lisää hyvinvointia ilman maailman saastuttamista. Jos näistä tekniikan tuomista mahdollisuuksista parantaa maailmaa kerrottaisiin enemmän, uskon naisten innostuvan tekniikasta yhä useammin, Teeri sanoo.
Usein tekniikasta ei tarvitse ymmärtää kuin se, miten sitä voi hyödyntää – se riittää motivaation löytämiseen.
– Perusperiaatteet ja keskustelukyky tekniikan alan asioista riittää. Tekniikkaa voi opiskella ja tehdä työkseen niin monella eri tasolla, Teeri toteaa.
Yliopistotasolla Teeri uskoo esikuvien voimaan: Aalto-yliopistonkin täytyy ottaa huomioon molempien sukupuolten näkyminen. Yliopistossa kehitetään jatkuvasti osaamista sen suhteen, että valintaprosessit olisivat täysin sukupuolineutraalit esimerkiksi professoreita valittaessa.
– Se on osaamisasia. Usein näkee, että valintakomitealla on hyvä tahto olla diskriminoimatta ketään, mutta aina edes omassa käytöksessään ei kuitenkaan huomata puutteita. Tarvitaan osaamisen kehittämistä siihen, että esimerkiksi professorien valinnat tehdään neutraalisti ja ne harvat naiset saisi innostettua työhön, Teeri kertoo.
Vain roolijaon viilaamista
Teeri ei ole koskaan kokenut urallaan niin kutsuttua lasikattoa. Hänen mielestään tekniikan alalla asiantuntemus ratkaisee – täytyy olla intohimoa työn tekemiseen sekä sisua ja kärsivällisyyttä oman osaamisen rakentamiseen. Se on mahdollista, jos on motivaatiota.
– Naisten uran etenemisen esteet ovat jossain muualla kuin työpaikalla. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naiset ja miehet kantavat yhtä suuren vastuun kotona olevista asioista, jotta myös naiset voivat luoda uraa. Tämä muuttuu pikku hiljaa, eikä naiseus ole mikään este – kyse on vain roolijaon viilaamisesta, Teeri toteaa.
Oman uransa käännekohtina Teeri pitää paitsi Aalto-yliopiston rehtorin työtä myös sitä edeltänyttä pestiä Tukholmassa teknillisen yliopiston vararehtorina.
– En pelännyt vahvasti tekniikkapainotteisia aloja. Asiantuntijoiden kanssa keskusteleminen on avain yhteistyöhön. Monialainen tausta on antanut eväitä siihen, että pärjää alalla kuin alalla. Uran käännekohdat ovat olleet eteen tulleita mahdollisuuksia, joihin on uskaltanut tarttua ja mennä eteenpäin, Teeri sanoo.
Tämänhetkisessä työssä kolmen yliopiston yhdistyminen on edelleen haaste ja valtava mahdollisuus ja Teerin mielestä hauskinta.
– Suurin haaste on suurin mahdollisuus. Olen innostunut innovaatioista ja siitä, voisiko tekniikka muuttua ihmisystävällisemmäksi, kun tekniikan tekemiseen osallistuu esimerkiksi muotoilun ammattilaisia, Teeri sanoo.
Liity mukaan naisten teknologiaverkostoon
European Centre for Women and Technology (ECWT) on järjestö, jonka tavoitteena on nostaa naisten osuutta tekniikan alalla. Suomessa toiminta on alkamassa – avajaiset pidetään TalentIT-messuilla 3.11.2011.
Toimintaa Suomessa koordinoi Aalto-yliopisto ja sen projektipäällikkö Pirjo Putila. Tarkoituksena on saada mukaan toimintaan yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yksityishenkilöitä, jotka haluavat tukea ja kannustaa tyttöjä ja naisia tekniikan aloille sekä edistää naisten urakehitystä ja yrittäjyyttä tekniikan aloilla.
– Parhaillaan etsimme verkostossa uusia jäseniä, jotta toiminta voi pyörähtää kunnolla käyntiin, Putila kertoo.
Tarkoituksena on saada aikaan käytännön toimintaa jäsenten omille lähialueilleen. Käytännön keinoja tyttöjen kannustamiseksi tekniikan alalle ovat esimerkiksi kouluihin järjestettävät vierailut. ECWT tuo myös jäsentensä käyttöön tietoa parhaista käytännöistä Euroopassa ja mahdollisuuden verkostoitua.
– On monia syitä, miksi tätä toimintaa kannattaa tukea. Tekniikan aloilla työskentelee edelleen vain vähän naisia. On olemassa myös tutkimuksia, joiden mukaan yritysten tuottavuus on parempi, kun niissä on naisia myös johtavalla tasolla, Putila sanoo.
