8.3.2009
Mikä web 3.0 muka?
Kamala kohkaus web 2.0:sta, vaikka se on alun perin vain markkinointikikasta syntynyt käsite. Edelläkävijät puhuvat kuitenkin jo verkkopalveluiden käytön seuraavasta askeleesta, web 3.0:sta. Onko puheilla konkreettista pohjaa?
Kamala kohkaus web 2.0:sta, vaikka se on alun perin vain markkinointikikasta syntynyt käsite. Edelläkävijät puhuvat kuitenkin jo verkkopalveluiden käytön seuraavasta askeleesta, web 3.0:sta. Onko puheilla konkreettista pohjaa?
Web 3.0 jakaa epämääräisyydessään vielä enemmän mielipiteitä kuin web 2.0. Kysyimme näkemyksiä webin seuraavasta vaiheesta kolmelta suomalaiselta Internetin kehitystä läheltä seuraavalta ihmiseltä. Vastaajista kaksi, IRC-Galleriaa pyörittävän Dynamoid Oy:n toimitusjohtaja Taneli Tikka ja Habbo Hotelin kehittäjän Sulake Corporationin luova johtaja Sampo Karjalainen, edustaa web 2.0 -verkkopalveluja. Kolmas, Adage Oy:n tutkimusjohtaja Raino Vastamäki, on käytettävyyden asiantuntija.
1. Mistä web 2.0:ssa on kyse?
Termi web 2.0 syntyi kuin vahingossa vuonna 2004. Kustantaja Timothy O’Reilly keksi sen yhdessä Dale Doughertyn kanssa puhtaasti markkinointikäyttöön. Uuden termin avulla markkinoitiin O’Reilly and Associatesin ja MediaLive Internationalin järjestämää konferenssia. Nyt web 2.0 kuvaillaan yleensä konseptina, jossa palvelun käyttäjät tuottavat sen sisällön. Web 2.0:n voi määritellä myös aikakaudeksi, jolloin massat innostuivat tuottamaan sisältöä verkkoon. Toki web 2.0 tarkoittaa paljon muutakin, mutta yhtä, selkeää määritelmää ei ole. Teknologisesti merkittävin tekijä muutoksessa on ollut laajakaistojen yleistyminen.
WWW:n luoja Tim Berners-Lee on useasti kritisoinut julkisuudessa webin jakamista eri versionumeroihin.
– Mielestäni web 2.0 on hölynpölyä, sillä kukaan ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Web 2.0:ssa on kyse web 1.0:n tekniikoiden käytöstä, totesi WWW:n luoja Tim Berners-Lee tammikuussa 2006.
Berners-Lee on pohjimmiltaan täysin oikeassa. Vaikka nettiyhteisö on jossain määrin päässyt yksimielisyyteen web 2.0:n ominaisuuksista, ei se sisällä mitään täysin uutta. Näin ollen koko termi on hieman harhaanjohtava ja epäilijöiden mukaan sitä onkin hyödynnetty esimerkiksi mediaa ja sijoittajia johdateltaessa.
Sampo Karjalaisen mielestä web 2.0 on vain löyhä termi näennäisesti samoja ominaisuuksia yhdisteleville palveluille.
Käytettävyysguru Raino Vastamäki näkee web 2.0:n suorana jatkumona aikaisemmasta kehityksestä.
– Se ei ole kovin nopea muutos, mutta raju muutos kylläkin. Lyhyesti sanottuna se mahdollistaa paremman käytettävyyden, mutta riskit hallitsemattomuudelle kasvavat vapausasteiden kasvaessa, Vastamäki sanoo.
Hallitsemattomuus on ollut toistaiseksi yksi näkyvimpiä haittapuolia web 2.0:ssa. Youtube pullistelee tekijänoikeuksin suojattua videoleikkeitä ja musiikkia, joita käyttävät lataavat palveluun kenenkään estämättä. Google hankki hiljattain Youtuben omistukseensa. Uuden omistajan ensimmäinen haaste onkin siivota palvelu, jotta se välttyisi kalliilta oikeudenkäynneiltä.
Nettikäyttäjien aktiivisuus videopätkien ja kuvatiedostojen latailussa on jo näyttänyt hyvätkin puolensa. Maailmalla on ainakin kaksi rikosta selvinnyt nettiin ladattujen videopätkien ansiosta.
2. Mitä web 3.0 sitten on?
Web 3.0 on innokkaimmille visionääreillekin vielä pelkkää spekulaatiota.
– Web 3.0:ssa on mielestäni kysymys entistäkin paremmista mahdollisuuksista ja välineistä harjoittaa osallistuvaa luovuuden kulttuuria. Web 2.0 on vielä hieman rajoittunut. Uskon, että Web 3.0 tulee todella räjäyttämään osallistuvan luovuuden kulttuurin valloilleen, Taneli Tikka pohtii.
Karjalainen näkee pari ehdokasta, jotka voivat saada otsaansa web 3.0 -leiman. Hänen mukaansa TV voi muuttua nettipohjaiseksi, jolloin lähetysajat poistuvat. Käyttäjä valitsee haluamansa ohjelmat ohjelmakartalta. Maantieteellinen yhteisöllisyys korvataan osittain globaalilla yhteisöllisyydellä, jossa monenlaiset alakulttuurit kukkivat.
Konkreettisin kehitysaskel on kuitenkin se, että web 3.0 siirtää palvelut pois työpöydiltä.
Karjalaisen mukaan kaikkialla läsnä oleva verkkoyhteys kännyköissä tuo mukanaan uuden tavan pitää yhteyttä tuttuihin ja tuntemattomiin.
– Edelläkävijät ovat jo vauhdissa.
Suomessa on syntynyt jo palvelu nimeltä Jaiku, jonka avulla käyttäjä jakaa kännykästään statusviestin, oman fyysisen sijaintinsa, puhelimen tilan, kalenterinsa tiedot ja valokuvat. Karjalainen uskoo, että nuoret ottaisivat nämä ominaisuudet varsin nopeasti käyttöön, jos ne löytyisivät jokaisesta kännykästä.
Vastamäki näkee monikanavaisuuden ja web 2.0:n arkipäiväistymisen seuraavana muutosaskeleena.
– Itse puhuisin kuitenkin vielä seuraavassa vaiheessa web 2.1:stä, sillä aivan pian ei tapahdu mitään suurta muutosta. Seuraava oleellinen muutos onkin sitten niin suuri, että sen nimi voi olla Netti 2.0. Web tulee säilymään sen osana, Vastamäki sanoo.
3. Miten semanttinen verkko liittyy Web 3.0:aan?
Web 3.0 ei ole synonyymi semanttiselle verkolle, vaikka tämänsuuntaisia lausuntoja onkin aina silloin tällöin esitetty. Sen sijaan semanttinen verkko on osa Web 3.0:aa. Semanttisella verkolla tarkoitetaan WWW:n kehitysaskelta, jossa tietokoneet oppivat ymmärtämään verkkosivuilla olevaa tietoa.
Raino Vastamäki ennustaa, ettei web 3.0 kenties toteudu koskaan, mikäli sillä tarkoitetaan semanttisiin verkkoihin perustuvaa webiä. Semanttisen verkon hallittavuus ja monimutkaisuus epäilyttävät.
– Joissakin keskusteluissa luonnollisen kielen luonne on ymmärretty väärin. Sitä ei saada koneiden hallintaan vielä todella pitkään aikaan, Vastamäki sanoo.
4. Milloin web 3.0 “alkaa”?
Termin web 3.0 käyttöönoton ennustaminen on vaikeaa, sillä 2.0:n tavoin kyseessä lienee ajanjakso, jonka käynnistyminen tapahtuu pikku hiljaa. Muutos lienee jo käynnissä ja nimitys voidaan ottaa käyttöön jälkijättöisesti.
– Web 2.0 on nyt ja web 2.1 on jo syntymässä. Web 3.0 realisoituu hiljalleen koko ajan. Sen arkipäiväistymiseen voi mennä kymmenenkin vuotta, miettii Vastamäki.
Karjalaisen mukaan uusi aikakausi voidaan katsoa alkaneeksi silloin, kun web 2.0:n teemat laajenevat muihin medioihin ja kulttuuriin.
Tikka puolestaan pelkää, ettei web 3.0 ala koskaan. Hän näkee tekijänoikeuslait ja niiden väärinymmärtämisen niin suurena uhkana koko sosiaaliselle medialle.
5. Muuttuuko web 2.0 vielä paljonkin ennen kolmosversiota?
Karjalainen uskoo web 2.0:n laajenevan vielä selainpohjaisista palveluista mm. tietokone- ja konsolipeleihin. Lisäksi hän ennustaa mainonnan ja sisällön rajojen rikkoutuvan entisestään. Jo nyt brändit ja artistit ovat mukana erilaisissa yhteisöpalveluissa ja onpa muutama yritys perustanut oman virtuaalisen toimistonsa esimerkiksi Second Life -virtuaalimaailmaan.
Vastamäen mukaan löydettävyys on web 2.0:n suurin ongelma. Kyseessä ei ole pelkästään tekninen ongelma, sillä suunnittelussa on usein unohdettu käyttäjien tarpeet. Asioita ei löydy, koska niitä ei ole.
– Web 2.0 vaatii vielä enemmän käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja käytettävyyden testausta. Kun vapausasteet lisääntyvät, konventiot vähenevät samaa vauhtia, sanoo Vastamäki.
6. Kuka maksaa web 3.0:n kehittämisen?
Vaikka web 2.0:sta puhutaankin aikana, jossa käyttäjät luovat verkkopalvelujen sisällön, eivät palvelut ilmaannu verkkoon itsestään. Mainosrahoitteisten palvelujen kehitys vaatii pitkää pinnaa erityisesti Suomen kaltaisilla pienillä kielialueilla, joissa markkinakakku ei ole järin suuri. Kehityskulujen ansaitseminen voi viedä pitkään. Miten palvelujen kehitys siis rahoitetaan?
– Kehitys tapahtuu kuluttajien rahoilla. Yritykset tienaavat huomattavasti enemmän osallistuvan luovan kulttuurin tukemisella kuin sen rajoittamisella. Esimerkiksi amerikkalaisten mediayhtiöiden tapa kiristää tekijänoikeusmaksuja ja haastaa ihmisiä oikeuteen on todella lyhytnäköistä. He ovat liian pelokkaita ja laiskoja keksimään uusia malleja, Tikka sanoo.
Tikka muistuttaa, etteivät yritykset investoi mihinkään konkreettiseen web 3.0 -infrastruktuuriin. Sen sijaan yritykset kehittävät palveluja, jotka tekevät ihmisten elämän ”rikkaammaksi, helpommaksi tai jännittävämmäksi”.
Investoinnit palveluihin tulevat parhaimmissa tapauksissa jopa kymmenkertaisina takaisin. Luvassa on tietenkin myös epäonnistumisia.
7. Tuoko web 3.0 uusia bisnesmalleja?
Web 3.0 tuo tullessaan mahdollisesti lukuisia uusia bisnesmalleja. Tikka uskoo osallistuvan luovan kulttuurin olevan niin tärkeässä roolissa meidän jokapäiväisessä elämässämme, että sen avulla on mahdollista tehdä säkkikaupalla rahaa.
– Kenties näemme täysin uusia muotoja osallistuvasta kulttuurista: esimerkiksi TV-sarjan, jota työstää tuotantoyhtiön sijaan nettiyhteisö. Uusia malleja on vähintään yhtä monta kuin innokkaita ja idearikkaita yrittäjiä, Tikka innostuu.
8. Syntyykö web 3.0:n myötä uusia menestyviä yrityksiä?
Vaikka uusi teknologia tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia, eivät perusasiat muutu mihinkään. Karjalaisen mukaan käyttäjäkeskeisyys ja kehityksen ketteryys ovat edelleen kaksi tärkeintä piirrettä uuden innovoinnissa myös web 3.0:ssa.
Karjalainen ihmettelee, miksi Suomesta on tullut harmillisen vähän Web 2.0 -startuppeja. Aktiivisesta tietokoneharrastuskulttuurista luulisi kumpuavan monenlaisia projekteja.
Hitaat ja mukautumiskyvyttömät yhtiöt putoavat muutoksessa kyydistä, uskoo Tikka. Tämän hän näkee koskettavan monia nykyisiä mediayhtiöitä ja teleoperaattoreita.
9. Heilauttaako Web 3.0 nettibisneksen valtasuhteita?
Web 2.0 nosti suuren yleisön tietoisuuteen useita verkkopalveluja. Näistä kenties tunnetuimmat nimet ovat Youtube ja Myspace, jotka ovat keränneet runsaasti julkisuutta mediassa. Samalla ne osoittivat, että markkinoilla on tilaa uusille yrittäjille. Googlella on oma Google Video -palvelunsa, mutta silti se katsoi aiheelliseksi ostaa Youtuben omistukseensa. Web 3.0 voi tuoda tullessaan uusia pelureita markkinoille, eikä ainoastaan sivustakatsojan rooliin.
Tikka näkee muutoksen ylittävän bisnesmaailman rajat. Valta voi keikkua koko yhteiskunnassa. Sosiaalinen media on jo nyt muuttanut yhteiskuntaa. Valtio tai muutamat suuret mediayhtiöt eivät enää kontrolloi mediaa.
– Nykyisin tieto kulkee ja informaatio saadaan parhailta kavereilta, sukulaisilta ja mielipidejohtajilta, eli suoraan ihmisiltä. Tämä ilmiö voimistuu ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka se vaikuttaa vallankäyttöön yhteiskunnassa, miettii Tikka.
10. Millaisia käytettävyyspulmia web 3.0 tuo tullessaan?
Huono käytettävyys on hidastanut webin käytön yleistymistä. Merkittävä ongelma on ollut tiedonsiirtonopeuden hitaus. Ihmiset ovat tottuneet saamaan haluamansa sisällön välittömästi silmiensä ja korviensa eteen puhelimen, radion, tv:n ja painetun median kautta.
Vielä keskeisempi osa käytettävyyttä on käytön opittavuus ja helppous. Tietokone, selainsovellus ja keskenään erilaiset verkkopalvelut ovat muodostaneet kiusallisen pyhän kolminaisuuden, joka on etenkin vanhemmille sukupolville iso kynnys ylitettäväksi.
Entistä monipuolisempi ja laajemmalle levittäytyvä web 3.0 asettaa luonnollisesti liudan uusia käytettävyyshaasteita palvelujen kehittäjille.
– Matkapuhelinten nettiselaimet ja mobiilipalvelut ovat heikkoja, mikä johtuu osin kysynnän puutteesta. Mobiililaitteiden käyttö on myös erilaista, sillä käyttäjät eivät vietä mobiililaitteen äärellä yhtä paljon aikaa kuin tietokoneella, sanoo Vastamäki.
Hän ei kuitenkaan varauksetta usko, että palvelut voisivat olla keskenään samanlaisia tietokoneella ja mobiililaitteilla. Muutokseen varautuminen vaatii käytettävyyden osalta suunnittelua, iteraatiokierroksia ja käyttäjätutkimusta.
Kimmo Kuokka.
