Tutkimus: Iran ja Lähi-itä voisivat siirtyä uusiutuvaan sähköjärjestelmään
Tutkimuksen mukaan täysin uusiutuva sähköjärjestelmä (uusiutuvan energian osuus on 100 %) on lähes 50–60 prosenttia edullisempi kuin muut päästöttömät energiavaihtoehdot MENA-alueella. Esimerkiksi uusi ydinvoima maksaa noin 110 euroa megawattitunnilta. Fossiilisen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin vaihtoehto maksaa noin 120 euroa megawattitunnilta. Mutta kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kustannukset ovat vain noin 40–60 euroa megawattitunnilta vuotta 2030 koskevien taloudellisten ja teknisten oletusten perusteella.
Tuuli- ja aurinkosähkön kustannukset laskisivat edelleen 37–55 euroon megawattitunnilta, jos eri energialähteet yhdistettäisiin superverkkoon, jonka avulla voidaan siirtää suuria määriä sähköä pidempiäkin välimatkoja. Iranissa hinta voisi laskea jopa 40–45 euroon megawattitunnilta. Näin matalat kustannukset osoittavat, että siirtymällä nykyisestä fossiilisesta sähköjärjestelmästä kohti täysin uusiutuvaa sähköjärjestelmää voidaan kaikki sähköntarpeet kattaa tulevina vuosikymmeninä.
”Edullinen uusiutuva sähköjärjestelmä kohottaa elintasoa ja edistää jatkuvaa talouskasvua, erityisesti energiaintensiivisten tuotteiden käyttöä ja viime kädessä rauhaa”, professori Christian Breyer sanoo.
Sähköjärjestelmän muuttaminen Iranissa täysin uusiutuvaksi järjestelmäksi edellyttää 49 gigawattia aurinkoenergiaa, 77 gigawatttia tuulivoimaa 21 gigawattia vesivoimaa. Huomattava osa vesivoimasta on jo saatavilla, mutta aurinko- ja tuulikapasiteettia varten tarvittaisiin uusia investointeja. Tuulivoimaloita voidaan rakentaa houkuttelevin kustannuksin moniin osiin maata, ja aurinkojärjestelmiä Iranin kaikkiin osiin. Molemmat teknologiat voidaan helposti lisätä olemassa olevaan energiainfrastruktuuriin, joka perustuu pääosin fossiilisen maakaasun joustaviin voimalaitoksiin ja vesivoimaan.
Tutkijat ovat laatineet myös uusiutuvan öljyn jalostusskenaarion, jossa fossiiliset polttoaineet korvataan hiilidioksidista, vedestä ja sähköstä synteettisesti tuotetulla polttoaineella. Tämän erityisen polttoaineteknologian (power-to-fuel technology) ansiosta täysin uusiutuvassa järjestelmässä voidaan edelleen hyödyntää hiilipolttoaineita ja kemikaaleja esimerkiksi ilmailualalla, materiaalinvalmistuksessa ja lääketeollisuudessa. Näillä aloilla hiilestä irtautuminen on kaikkein vaikeinta, koska akut ovat liian painavia, jotta niillä voitaisiin turvata lentokoneiden energiansaanti, ja hiiliatomia tarvitaan muovissa ja erilaisissa kemikaaleissa, kuten liuottimissa ja lääkkeissä.
”Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että fossiilisten polttoaineiden teollisuus voi muuttaa liiketoimintaansa vastaamaan COP21-ilmastonmuutoskonferenssin tavoitetta nollapäästöisestä energiajärjestelmästä. Tämä edellyttää perusteellista muutosta hiiltä koskevissa käsityksissämme, mutta se voi myös avata merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, kertoo Breyer.
Tulokset julkaistiin Teheranissa Iranissa pidetyssä 11. kansainvälisessä energiakonferenssissa ja ne esiteltiin Marrakechissa pidetyssä COP22-kokouksessa MENA-alueen virallisille edustajille. Tutkimus tehtiin osana Neo-Carbon Energy -tutkimusta, joka on Tekesin rahoittama ja tehty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
