ICT-Suomen on uudistuttava
Suomen ICT-alan lippulaivayhtiön uutiset eivät ole olleet valoisia viime aikoina. Nokian irtisanomisten takia maahan on peräänkuulutettu jopa kansallista hätätilaohjelmaa.
Valitettavasti Nokia ei kuitenkaan ole ainoa suomalainen ICT-alan yritys, jota koettelevat yt-neuvottelut. Teekkarin ja vastavalmistuvan ICT-alan diplomi-insinöörin elämään voivat vaikuttaa myös esimerkiksi Nokia Siemens Networksin, Digian, Logican ja TeliaSoneran irtisanomisuutiset.
– Koko ala on murroksessa, kun sekä suuret että pienet yritykset irtisanovat. Tällä hetkellä pohditaan, minkälaista työtä ICT-alalla tulevaisuudessa Suomessa tehdään ja kuka sen tekee, Tekniikan Akateemiset TEKin urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi toteaa.
Vielä irtisanomiset eivät näy vahvasti työttömyystilastoissa. IAET-kassan, josta TEKin jäsenten työttömyyskorvaukset maksetaan, työttömyysaste oli elokuun lopussa vain 2,8 prosenttia.
– Tällä hetkellä työttömyysaste on suhteellisen pieni. Tilanteet kuitenkin muuttuvat herkästi. Monella irtisanotulla on irtisanomispaketti eikä työttömyyskorvausta vielä tarvita – näitä työttömyyslukuja alkaa ropista ehkä vasta ensi vuoden syksynä, jos pakettilaiset eivät työllistykään.
Viekö Nokia-insinööri vastavalmistuneen työpaikan?
Irtisanomisten myötä työmarkkinoille tulee paljon insinöörejä, joilla on kokemusta isoista ICT-taloista. Jos työttömyysluvut alkavat nousta, teekkareiden voi olla aikaisempaa vaikeampaa löytää diplomityöpaikkoja ja vastavalmistuneiden töitä. Taantuma vaikuttaa aina myös kesätyöpaikkojen määrään.
Sari Taukojärvi muistuttaa, etteivät esimerkiksi kokeneet, Nokialla työskennelleet insinöörit tule viemään kaikkia työpaikkoja. Työmarkkinoilla on aina tilaa sekä uraansa aloittaville että kokeneille työnhakijoille.
– Tulevaisuudenuskoaan ei kannata menettää. Vastavalmistunut hakee eri paikkoja kuin sellainen, joka on ollut pidempään töissä.
Kun markkinoilla on enemmän työnhakijoita kuin ennen, täytyy varmistaa, että hakee oikeanlaisia paikkoja ajatellusti. Hakemuksia ei kannata laittaa menemään satunnaisesti vaan hakea harkitummin ja panostaa hakemukseen.
Jos kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa ei löydy omalta alalta, Taukojärvi kannustaa menemään joka tapauksessa töihin. Hänen mukaansa pahempaa kuin se, ettei ole oman alan kokemusta on se, ettei ole minkäänlaista työkokemusta.
– Pelkillä opinnoilla ei pääse töihin vaan työkokemus on se, mikä auttaa pääsemään töihin.
Taukojärvi korostaa myös sitä, että Suomen valtio on varautunut auttamaan potentiaalisesti vaikeassa työllisyystilanteessa.
– Suomen hallitus on sitoutunut siihen, että alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan vuoden 2013 alusta alkaen tarjota työ-, harjoittelu, opiskelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Tämä on todella iso lupaus, että tällainen tahtotila on olemassa, Taukojärvi sanoo.
Ulkomaille töihin?
Taukojärvi avaa myös mahdollisuuden työskennellä ulkomailla. Hänen mukaansa naapurimaissamme Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sekä esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa on jopa pulaa insinööreistä.
– Kun Nokian irtisanomiset alkoivat, Ruotsin viranomaiset kävivät kertomassa työskentelymahdollisuuksista. Suomalainen diplomi-insinööri kiinnostaa maailmalla, Taukojärvi kertoo.
TEKin tutkimuksen mukaan vastavalmistuneista noin 70 prosenttia on kiinnostunut työskentelemään ulkomailla. Silti teekkarit ovat hyödyntäneet huonosti harjoitteluohjelmia, joiden kautta ulkomaille pääsee helposti.
– Olisiko nyt hetki, jolloin kannattaisi hankkia kokemusta ulkomailta? Diplomi-insinöörin työ on usein kansainvälistä jollain tavalla: asiakkaat, alihankkijat tai kollegat ovat ulkomailla tai ulkomailta. Olisi hyvä hankkia kansainvälistä kokemusta ja palata Suomeen. Maasta ei toki ketään haluta heittää, Taukojärvi naurahtaa.
Parannuskeino ICT-krapulaan?
Taukojärvi kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmään, joka pohtii ICT-alan tulevaisuutta. Huolestuttavista uutisista huolimatta tulevaisuudenuskoa ei kannata menettää
– Ei ole mieltä maalata piruja seinille, vaikka ala onkin murroksessa. Tällä hetkellä tehdään paljon toimenpiteitä sekä ICT-alan että nuorten työllistymisen eteen, Taukojärvi sanoo.
Suomeen yritetään saada uusia ICT-alan yrityksiä etabloitumaan. Esimerkiksi Intel on jo tullut Tampereelle suomalaisen osaamisen perässä.
– Suomi rankataan maailmassa kuitenkin monessa asiassa top 10 -joukkoon. Maa ei ole romahtamassa, vaan se on innovatiivisuudeltaan huipputason maa. Nyt on ICT-alan mahdollisuus luoda nahka uudelleen, Taukojärvi sanoo.
Lähivuosina Suomen kannattaa suunnata katseensa VTT:n mukaan jokapaikan tietotekniikkaan sekä esineiden ja asioiden internetiin. Esineiden internet (IoT, Internet of Things) on ekosysteemi, jossa esineet ja laitteet kommunikoivat keskenään. Tämän kommunikaation päälle voidaan rakentaa entistä parempia ja älykkäämpiä palveluita.
Tietotekniikka tulee näkymään yhä enemmän asumisessa, liikenteessä, terveydenhuollossa, vähittäiskaupassa ja turvallisuus- ja energia-aloilla. Siis ihan kaikkialla. IoT-teknologiaan ja -sovelluksiin liittyvä liiketoiminta on ensi vuonna arvoltaan 300 miljardia euroa ja se kasvaa 30 % vuodessa, VTT arvioi.
– Suomalaisten on turha potea ICT-krapulaa, sillä meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa paikkamme ICT-alan kehityksessä, huomauttaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.
– Tietotekniikan murrokset eivät ole ohi, vaikka Suomessa tuntuu nyt olevan vallalla jonkinlainen teknopessimismi. Kehityksen uskotaan jotenkin pysähtyvän. Muu maailma ei jaa tätä käsitystä, emmekä me VTT:llä myöskään ole sillä kannalla, Ailisto toteaa.
Taukojärvi näkee automaation läpileikkaavana teemana, jonka laajemmalle käytölle löytyy tilaa. Hän näkee ICT-ryhmäntyöskentelyn perusteella alueet kuten clean- ja greentech, älykäs terveydenhuolto, kyberturvallisuus, pelit, julkiset tietovarannot, digitaaliset palvelut ja sisällöt alueina, joissa on paljon mahdollisuuksia.
VTT:llä uskotaan tietotekniikan ja elektroniikan nivoutuvan arkipäivään myös teollisuudessa, palvelusektorilla, liikenteessä, logistiikassa, ja vapaa-ajalla.
– Viimeisten reilun sadan vuoden aikana voidaan tietoliikenteessä nähdä kolme isoa aaltoa. Ensin puhelin yhdisti 500 miljoonaa paikkaa ja sitten matkapuhelin 5 miljardia ihmistä. Esineiden ja asioiden internet tulee yhdistämään 50 miljardia laitetta, konetta ja esinettä. Myös sellaiset esineet ja pakkaukset, joihin ei tarvita varsinaista tietoliikenneyhteyttä, voidaan nimetä ja liittää taustajärjestelmiin tunnisteiden avulla, Ailisto sanoo.
Teksti: Päivi Piispa
Kuvat: Ville Salonen, Johanna Kannasmaa.
