Suomessa kehitetään tulevaisuuden biomateriaaleja
Puun selluloosalla on edellytykset olla tulevaisuuden supermateriaali, joka voi korvata fossiiliset raaka-aineet kuten muovin ja tekokuidut tai jopa puuvillan.
Suomalaisessa Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC) -tutkimushankkeessa selluloosalle on etsitty uusia käyttösovelluksia. Tuloksena on syntynyt innovaatioita ja liiketoimintamalleja erityisesti pk-sektorin tarpeisiin asumisen ja tekstiilien, rakentamisen ja arkkitehtuurin sekä terveyden ja hyvinvoinnin saralla.
Aalto-yliopiston professori Pirjo Kääriäinen toteaa tiedotteessa, että kestävän kehityksen haasteet pakottavat tekemään asioita toisin.
– Tutkimustyötä on maailmalla tehty jo pitkään, mutta olemme nyt onnistuneet löytämään toimivia materiaaleja ja teknologioita, jotka mahdollistavat muutoksen. Tutkimushankkeen uusiin biomateriaaleihin perustuvat tulokset ovat merkittäviä päänavauksia koko maailman mittakaavassa. Suomella on mahdollisuus olla materiaalitulevaisuuden muutosvoima.
DWoC-tutkimushanke alkoi vuonna 2013 ja sen tavoitteena on auttaa suomalaisen metsäteollisuuden muuttumista dynaamiseksi biotalouden ekosysteemiksi sekä lisätä selluloosan käyttöä erityisesti korkean lisäarvon tuotteissa. Tutkimushankkeessa on yhdistetty muotoilijoiden, arkkitehtien, materiaalitutkijoiden ja liiketoiminnan ammattilaisten osaaminen.
Hankkeessa on kehitetty uudenlaisia biohajoavia materiaaleja ja testattu selluloosan 3D-tulostamista eri menetelmin. Lisäksi on kehitetty uusia valmistusteknologioita, kuten vaahtorainausta ja paperin kierrätystä tekstiilikuiduiksi. Tuloksena on syntynyt tuotekonsepteja ja -ideoita sekä lupaavia teknologiainnovaatioita.
Projektin aikana on valmistettu prototyypit esimerkiksi biohajoavista kengistä, osin nanoselluloosasta tehdystä polkupyörästä sekä suoraan sellumassasta tulostettavasta langasta.
Projektin tutkimuskumppaneita ovat Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto TTY, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Vaasan yliopisto. Viisivuotinen, Tekesiltä 7,9 miljoonan euron rahoituksen saanut strateginen tutkimushanke päättyy maaliskuussa 2018.
Kuva: Eeva Suorlahti
