Olet brändi – opettele loistamaan!

– Suomessa tehdään kammottavaa henkilöbrändäystä. Se on päälle liimattua kivakiva-meininkiä. Olisi parempi olla jotain tarttumapintaa, sanoo Tom Laine.

Hän on Suomen johtava LinkedIn-asiantuntija sekä some-rekrytoinnin ja työnhaun kouluttaja. Laineen mukaan yritystä kiinnostavampia ovat siellä työskentelevät ihmiset.

– Harvempi kuitenkaan suunnitelmallisesti brändää itseään.

Henkilöbrändi ja -brändäys sekoitetaan usein toisiinsa. Ne ovat kaksi eri asiaa.

– Kaikilla on henkilöbrändi. Se syntyy siitä, miten tekee töitä ja miten kommunikoi yhteisön kanssa. Se on luontaisesti syntynyt käsitys tekijästä. Arvoa henkilöbrändillä ei kuitenkaan ole, jos sitä ei saa esiin.

Laineen mukaan brändäyksessä tulee miettiä, mitä tulevaisuudelta haluaa.

– Kannattaa pohtia, mikä on oma tapa kommunikoida ja missä kanavassa on siihen soveltuvat mahdollisuudet.

Yhdelle luontevin paikka on Twitter tai LinkedIn, toiselle Facebook. Joku valjastaa käyttöönsä Snapchatin.

– Sitten on vain osallistuttava, oltava aktiivisempi ja verkostoiduttava.

Osaamistaan ei kannata pantata. Mikäli tahtoo menestyä, asiantuntijuuttaan täytyy jakaa.

– Henkilöbrändäys kulminoituu siihen, että antaa ilmaiseksi merkittävän määrän osaamisestaan. Yhteisö päättää, omaako osaamista niin paljon, että sitä kannattaa ostaa.

Verkot vesille

Ammatillisessa verkostoitumisessa LinkedIn on maailman suosituin palvelu. Suomessa palvelua käyttää epävirallisen arvion mukaan miljoona ihmistä.

Verkostoituminen kannattaa: Sitran Työelämätutkimuksen mukaan vain noin neljäsosa työllistyy avoimeen työpaikkaan. Suurin osa työpaikoista on piilossa ja löytyy esimerkiksi tuttavien tai sosiaalisen median kautta.

Laineen Somehow-yritys kokoaa tilastoja LinkedInin käyttäjistä. Viimeisin data kesäkuulta 2017 kertoo suurimman osan työskentelevän myynnin ja markkinoinnin saralla. Mutta minne tekniikan alan osaajat sijoittuvat?

– Esimerkiksi ICT-sektori työllistää 110 000 suomalaista. LinkedInissä on paljon tekniikan alalla työskenteleviä, jotka eivät varsinaisesti ole työskennelleet teknisissä tehtävissä.

Tekniikan alan ihmisiä on hankalaa niputtaa käyttäjinä yhteen.

– Siinä missä koodaaja saattaa tuoda osaamistaan esille ”omiensa keskuudessa” vaikkapa verkkoyhteisö Stack Overflow’ssa, tuotantotalouden insinööri ymmärtää ehkä paremmin verkostoitumisen merkityksen.

Rekrytointiprosessit vaihtelevat

Kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluja tarjoavassa Caverionissa käytetään LinkedIniä valikoidusti.

– Noin viidesosa Suomessa julkaistavista työpaikoista ilmoitetaan palvelun Careers-sivulla. Julkaisemme etenkin paikkoja, joihin on vaikeampi löytää hakijoita. Näitä ovat esimerkiksi vaativat asiantuntijatehtävät, kertoo yrityksen HR Manager Maija Heiskanen.

Muun muassa ohjelmistokehittäjiä työllistävän Vincitin rekrytointijohtaja Saana Rossi kertoo, että LinkedIn voi olla rekrytointitilanteesta riippuen isossakin roolissa.

– Varsinkin, jos haetaan työntekijää johonkin tiettyyn paikkaan. Tuolloin etsimme aktiivisesti juuri meille sopivia osaajia. Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka henkilö itsensä ja osaamisensa esittää, Rossi sanoo.

Juuri siinä on Tom Laineen mukaan petrattavaa. Hänen mielestään suurin virhe on se, ettei henkilö tunnista omaa osaamistaan tai osaa kuvata sitä.

– Se on suomalaisten perisynti! Täällähän on sellainen kulttuuri, ettei itseään saisi kehua.

Ole se, joka löydetään

Lähes 90% henkilöhauista tehdään LinkedInissä englanniksi. Omasta osaamisestaan olisi hyvä osata kertoa muutenkin kuin suomeksi.

– Jostain syystä varsinkin insinööri, jolla englanti kielenä olisi hallussa, ei osaa sitä tässä yhteydessä käyttää.

Asiasanat ovat Laineen mukaan LinkedInissä tärkeitä.

– Ensimmäisenä pitää tietää, mitä osaa. Sen jälkeen kannattaa miettiä, millä sanoilla kuvaa sitä, millä haluaa tulla löydetyksi. Profiilia voi hakukoneoptimoida yksinkertaisesti ja sillä voi vaikuttaa löydettävyyteen, josta – hakusanoista riippuen – saattaa kilpailla tuhansia muita.

Laine korostaa myös sisällön merkitystä.

– Ei kannata tehdä listaa kolmesta viimeisimmästä työpaikasta ja koulutushistoriasta. Hyvä hakukonenäkyvyys edellyttää sisällön tuottamista runsaammalla kädellä.

LinkedIn ja työnhaun tulevaisuus

Tom Laine arvioi LinkedInin kautta tapahtuvan rekrytoinnin kasvavan tulevaisuudessa.

– Jos seurataan muiden Pohjoismaiden trendiä, tulee rekrytoinnin kenttä sirpaloitumaan entisestään, mutta LinkedIn vahvistuu.

Vincitin Saana Rossi on Laineen kanssa samaa mieltä.

– Näkisin, että LinkedIn on olennainen alasta riippumatta. Työnhaun ja rekrytoinnin lisäksi se on oiva kanava ammatilliseen keskusteluun ja verkostoitumiseen. Siellä kannattaa olla ja näkyä.

Tom Laineen vinkit: Brändää itsesi paremmin

• Tiedä mitä osaat! Mieti, mikä kanava palvelee sinua ja miten itsestäsi kerrot.
• Tuota profiiliisi sisältöä. Hyvä hakukonenäkyvyys vaatii muutakin kuin listan viimeisimmistä työnantajista.
• Verkostoidu ja osallistu! Anna osaamisestasi. Näin saat näkyvyyttä.

Teksti: Elli Collan, kuva: Niko Jekkonen