Uneksivien ja unta näkemättömien aivotoiminnassa on eroja
Mittaukset osoittivat, että non-REM-vaiheessa unta näkevien aivotoiminta on lähempänä valveilla olevien aivotoimintaa kuin unta näkemättömien.
Aalto-yliopiston ja Wisconsinin yliopiston tutkijat selvittivät aivojen magneettistimulaation ja aivosähkökäyrän yhdistävällä TMS-EEG-laitteella, miten levollisessa, non-REM-vaiheeksi kutsutussa, unessa olevien ihmisten aivotoimintaan vaikuttaa se, näkevätkö he unta vai eivät.
Kun koehenkilöiden non-REM-unta oli kestänyt vähintään kolme minuuttia, tutkijat antoivat kallon ulkopuolelta paikallisia, heikon sähkökentän tuottavia, neuroneja aktivoivia magneettipulsseja. Pulssisarjan jälkeen koehenkilöt herätettiin äänimerkillä ja heitä pyydettiin kertomaan, olivatko he nähneet unta ja kuvailemaan unen sisältöä.
”Perinteisesti ajatellaan, että unien näkeminen liittyy vain REM-vaiheeseen. Tutkimusten mukaan myös non-REM-unesta herätetyt koehenkilöt pystyvät kuitenkin kertomaan unistaan yli puolessa tapauksissa”, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jaakko Nieminen kertoo.
”Aivosähkökäyrät osoittivat, että niillä henkilöillä, jotka eivät nähneet unta, eli olivat ei-tietoisessa tilassa, magneettipulssin tuottama deterministinen aivoaktivaatio oli selvästi lyhytkestoisempi kuin niillä henkilöillä, jotka olivat nähneet unta. Havaitsimme myös, että mitä pidempi kertomus unesta oli, sitä enemmän koehenkilöiden aivosähkökäyrät muistuttivat hereillä olevilta mitattuja käyriä”, Nieminen sanoo.
Tieto tietoisuudesta voi auttaa aivovammapotilaiden hoidossa
Nieminen suoritti mittaukset tutkijakollegansa Olivia Gosseriesin kanssa Wisconsinin yliopiston unen- ja tietoisuuden tutkimuskeskuksessa, jota vetävä Giulio Tononi on maailman arvostetuimpia tietoisuuden tutkijoita. Mittauksia tehtiin yli 40 yön aikana, ja niihin osallistui 11 koehenkilöä. Nukkumisongelmien ja muiden haasteiden takia luotettavia mittaustuloksia saatiin lopulta 6 koehenkilöltä. Yön aikana heidät herätettiin enimmillään 16 kertaa.
”Tietoisuutta on aikaisemmin tutkittu TMS-EEG-mittauksin eri fysiologisten tilojen, kuten valveilla olon, nukkumisen, anestesian ja vegetatiivisen tilan välillä. Me halusimme eliminoida mahdollisimman tarkkaan tiloihin liittyvät muut erot ja keskityimme siksi kapeaan fysiologiseen tilaan, eli non-REM-uneen”, Nieminen kertoo.
Magneettistimulaatiota hyödynnetään jo muun muassa masennus- ja kipupotilaiden hoidossa. Niemisen mukaan TMS-EEG-mittauksien antama tarkka tieto tietoisuuden tilasta voi tulevaisuudessa auttaa myös esimerkiksi niiden aivovammapotilaiden hoidon suunnittelussa, jotka eivät pysty kommunikoimaan.
Artikkeli: Jaakko O. Nieminen, Olivia Gosseries, Marcello Massimini, Elyana Saad, Andrew D. Sheldon, Melanie Boly, Francesca Siclari, Bradley R. Postle, Giulio Tononi: Consciousness and cortical responsiveness: a within-state study during non-rapid eye movement sleep. Scientific Reports 6, 30932 (2016).
Julkaisu on luettavissa nature.com-sivustolla.
