TTY sai toisen TUT Industry Professorin
Tekniikan tohtori Tero Joronen on nimitetty TUT Industry Professoriksi elokuun alusta alkaen. Joronen jakaa työaikansa Valmetin ja Tampereen teknillisen yliopiston kesken.
TUT Industry Professor -tehtävä on tarkoitettu arvostetuille ja menestyneille asiantuntijoille. TTY:ssä näitä professoreja on nyt kaksi. Tehtävään nimitetyn professorin on tarkoitus toimia linkkinä yliopiston, teollisuuden ja tutkimusmaailman välillä.
”Professuurissani käsittelen muun muassa voimalaitos- ja polttotekniikkaa, mutta tehtäväni alaa ei ole tiukasti määritelty. Olen teollisen tuotekehityksen moniosaaja, jolla on kokemusta monista teollisuusprosesseista sekä tutkimusyhteisöistä. Tuon TTY:lle näkemystä teollisuuden tarpeista ja toiveista ja kykyä vastata nopeasti tuotekehitystarpeisiin”, Joronen kertoo.
Joronen on tehnyt tutkimusta biopolttoaineista, polttotekniikasta, biotekniikasta, prosessien kehittyneistä säädöistä ja optimoinnista. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus teollisesta tuotekehityksestä ja innovoinnista.
Kilpailukykyistä suomalaistekniikkaa
Tuore professori on työskennellyt Valmetilla vuodesta 1994. Uran varrelle mahtuneita merkkipaaluja tutkimuksen näkökulmasta ovat muun muassa tuloksekkaat tuotekehitysprojektit ja tuotteet, kuten meesauunin ja leijukerroskattilan optimoinnit sekä Valmetin uusi puupölypolttoratkaisu. Parhaillaan Joronen työskentelee kiinteän biomassan nesteyttämisen parissa.
”Haluan kehittää uutta suomalaista tekniikkaa, joka on kilpailukykyistä. Lisäksi haluaisin opettaa teollista tuotekehitystä ja innovointia. Haluaisin myös yhdistää osaamistani prosessien kehittyneiden säätöjen ja optimoinnin alueella. Toivoisin, että yhteistyökumppanit voisivat ottaa laajasti yhteyttä tutkimustarpeiden merkeissä.”
Paloa unohtamatta
Tero Joronen on innostunut uudesta pestistään, sillä hän kokee TTY:llä olevan paljon potentiaalia toimia vielä nykyistäkin enemmän yhteistyössä teollisuuden kanssa. Myös TTY:n rehtori Mika Hannula on tyytyväinen siihen, että yliopisto on tunnettu hyvistä suhteistaan elinkeinoelämän kanssa.
”Hyvät suhteet ovat vahvuus, jotka auttavat sekä opetuksen kehittämisessä että tutkimuksessa. Kun tiedämme, mitä yritysmaailmassa tarvitaan, pystymme siirtämään tutkimustulokset nopeasti yritysten käyttöön”, Hannula kertoo.
”Kiinteä yhteistyö yritysten kanssa on myös yksi syy siihen, että tutkintojemme työelämärelevanssi on erittäin hyvä ja meiltä valmistuneet diplomi-insinöörit työllistyvät hyvin”, hän jatkaa.
Tero Joronen arvostaa myös sitä, että yliopistossa jätetään tilaa uteliaisuudelle ja tieteen tekemisen palolle.
”Yliopistojen yhteistyö teollisuuden ja yritysten kanssa on äärimmäisen tärkeää, mutta minusta myös yhteiskunnan pitäisi nähdä perus- ja soveltavan tutkimuksen tukeminen tärkeänä ja kannattavana yhteiskunnallisena investointina. Tietysti seulan täytyy olla melko tiukka, mutta aina ei voi tietää mikä tutkimus loppujen lopuksi tuottaa kultakimpaleen. Myös akateemiseen vapauteen, intohimoon ja tieteelliseen uteliaisuuteen pitää olla mahdollisuus”, Joronen sanoo.
