Tekniikan töihin ulkomaille?

Ulkomailla työskentely voi olla diplomi-insinöörille mukavaa ja palkitsevaa. Bonuksena saa tutustua uudenlaiseen ympäristöön ja kulttuuriin. Näin ajattelevat DI:t Mikko Heininen ja Toni Hautakoski.

Mikko Heininen, 34, on viettänyt Sveitsissä jo kolme vuotta, aluksi Wärtsilän palveluksessa ja nyt Wärtsilän ja kiinalaisen CSSC:n yhteisyrityksessä Winterthur Gas & Diesel. Ennen muuttoa oman työpaikan tulevaisuus Espoossa vaikutti epävarmalta.

Heininen työskentelee ryhmänjohtajana 2-tahtimerimoottorien rakenteiden suunnittelussa ja tuotekehityksessä. Sveitsin työpäiviä hän kuvaa pidemmiksi kuin Suomessa. Työaika ja sen käyttö ovat tarkasti valvottuja, mutta työsopimus on parempi kuin Suomessa.

– Työkalut ovat ehkä vähän vanhempaa vuosikertaa. Esimerkiksi matkapuhelinta pidetään ylellisyytenä, Heininen kertoo.

Heininen opiskeli 2000-luvun alussa Otaniemessä konetekniikkaa. Opiskeluaikaan sisältyi IAESTE:n järjestämä työharjoittelu Puolan Lodzissa.

– Siinä pääsi käsiksi oman alan töihin. Suosittelen.

Organisaation kehittämistä naapurikulttuurissa

Toni Hautakoski, 35, on työskennellyt Alfa Laval -nimisessä yrityksessä vuodesta 2010 lähtien ja siirtyi viime kesänä konsernin sisällä Ruotsiin. Taustalla oli pitkäaikainen toive päästä ulkomaille töihin.

Hautakoski on opiskellut Tampereen teknillisessä korkeakoulussa matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän on tehnyt työuransa koulutuksen ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Nykyisessä työssään HR Business Partnerina hän muun muassa kehittää henkilöstöä ja johtamista, muokkaa organisaatiota liiketoiminnan tarpeisiin ja rekrytoi avainhenkilöitä.

– Myös Suomen ja Ruotsin välillä on yllättävän paljon kulttuurieroja, joihin törmäsin vasta tänne muutettuani. Suomessa asiat yritetään tehdä joustavasti ja tehokkaasti, kun taas Ruotsissa on tärkeämpää, että jokainen kokee tulleensa huomioiduksi ja kuulluksi, Hautakoski kuvailee.

– Työkieli on ensisijaisesti englanti, mutta paikalliset asiat olen hoitanut alusta asti ruotsiksi. Pakko- ja virkamiesruotsista on siis hyötyä.

Myös Hautakoski on aiemmin työskennellyt yhden kesän ulkomailla, Belgiassa KONEen palveluksessa.

Rohkeasti paikalliselle työsopimukselle

Sekä Heininen että Hautakoski hakivat töitä suoraan uudesta maasta.

– Komennukselle lähteminen tuntuu olevan usein hankalaa, ellei taustalla ole kotimaan ja ulkomaan organisaatioiden yhteinen tarve, Heininen arvioi.

Molemmilla mukana seurasi perhe, joka on viihtynyt kohdemaassa hyvin. Perheen viihtyminen onkin tutkitusti tärkeää ulkomaankokemuksen onnistumiselle.

Pohja osaamiselle luodaan tutkinnolla

Miehet arvioivat suomalaisen DI-tutkinnon hyväksi lähtökohdaksi kansainväliseen työnhakuun.

– Suomalainen DI on täällä suunnilleen samalla tasolla Saksan DI:n kanssa, eli melko hyvässä asemassa. Toki sveitsiläiset arvostavat oman maansa tutkintoa esimerkiksi ETH Zurichista vielä enemmän. Aasialaisia tutkintoja ei arvosteta yhtä paljon. Kielen opiskeluun kannattaa panostaa alusta asti, Heininen sanoo.

– Me suomalaiset olemme vaatimattomia tuomaan osaamistamme esille, mikä on haastava lähtökohta kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tutkintoa suurempi arvo on työn tuloksilla ja niiden esittämisellä, Hautakoski toteaa.

Hautakoski nostaa esiin myös verkostoitumisen merkityksen työnhaussa. Hakijalle kullanarvoinen on suosittelija, joka pystyy kuvailemaan hakijan osaamista samalla kielellä ja kulttuuritaustalla kuin rekrytoijalla on.

– Verkostoitua voi parhaiten oman kansainvälisen konsernin sisällä, mutta myös yhteistyöprojektien ja asiakaskontaktien kautta.

Teksti Elina Mattila-Niemi

INFO:  Palkka ulkomailla parempi kuin Suomessa

Tekniikka on tyypillinen koulutustausta Suomesta ulkomaille hakeutuville. Vastaava tutkija Susanna Bairoh Tekniikan akateemisista (TEK) kertoo, että kyselyjä varsinkin omatoimisesta hakeutumisesta ulkomaantyöhön on tullut viime aikoina paljon.

– Esimerkiksi Saksa kiinnostaa, ja siellä myös arvostetaan suomalaisia hyveitä ja tekniikan osaamista, Bairoh sanoo.

Yhtenä kimmokkeena kiinnostukseen on kotimainen työllisyystilanne.

– Diplomi-insinöörien työttömyysaste viisi prosenttia ei ole valtava, mutta se on yhtä korkealla kuin 90-luvun lamassa. Monet työvoimaa vähentäneistä aloista ja yrityksistä ovat irtisanoneet nimenomaan tekniikan osaajia.

TEKin parin vuoden takaisesta ulkomaanpalkkatutkimuksesta ilmenee, että liiton jäseniä työskentelee etenkin Saksassa, USA:ssa, Kiinassa ja Sveitsissä. Lähtijät ovat nuorehkoja, ja suurin osa vastaajista työskentelee ulkomailla useamman vuoden.

Ulkomailla elintaso koetaan usein paremmaksi tai vähintään yhtä hyväksi kuin Suomessa. Esimerkiksi kotiapuun voi olla helpommin varaa. Myös työnantajat tukevat tulijoita monin käytännöllisin ja taloudellisin eduin.

Hyödyllisiä linkkejä:

TEKin uusin ulkomaanpalkkatutkimus http://arkisto.lehti.tek.fi/content/ulkomailla-tienaa-paremmin

TEKin tietopaketti ulkomailla työskentelystä http://www.tek.fi/urapalvelut/toissa-ulkomailla

maailmalle.net korkeakouluopiskelijoille http://www.maailmalle.net/kohderyhmasivut/korkeakouluopiskelijat

aarresaari.net-sivusto: Kansainvälinen työnhaku http://www.aarresaari.net/opiskelijalle/kansainvalinen_tyonhaku.