Kun laite laitteelle jutteli
Esineiden internet luo liike-elämään uusia toiminta- ja hinnoittelumalleja ja parantaa elämänlaatua. Ilmiön hyödyntäminen on kiinnostavassa vaiheessa.
Etäohjattava lukko, josta huoltomies voi soittaa asukkaalle ja pyytää lupaa päästä asuntoon tunniksi.
Kännykkäsovellus, joka ilmoittaa tiessä olevasta kuopasta, jäätyneestä tienpinnasta tai vapaasta parkkipaikasta – perustuen muiden autoilijoiden puhelimista lähteneeseen tietoon.
Omakotitalo, joka seuraa omaa tilaansa kosteus- ja homevaurioiden varalta.
Nämä ovat esimerkkejä esineiden internetistä (Internet of Things, IoT), joka mullistaa niin arkea kuin liiketoimintaakin pikkuhiljaa.
”Yritykset ovat seuranneet koneitaan etäältä jo pitkään. Siinä on kuitenkin kyse enemmän omasta ekstranetistä. Esineiden internetissä on olennaista, että se yhdistää monen toimijan laitteita. Voiko esimerkiksi Koneen hissi olla yhteydessä saman rakennuksen tilavaraus- ja kulunvalvontajärjestelmiin”, kuvailee professori Kary Främling Aalto-yliopistosta.
Främling oli yhtenä ensimmäisistä kirjoittamassa esineiden internetistä ja soveltamassa sitä vuosina 2001–2003. Hänellä on nykyään myös firma, joka suunnittelee älykästä ilmanvaihtoa pientaloihin.
Suomalaiset pärjäävät taidoillaan
Esineiden internet tarkoittaa laitteiden kykyä kommunikoida toistensa ja muiden tietojärjestelmien kanssa. Antureiden avulla voidaan seurata laitteen, ympäristön tai vaikkapa ihmisen tilaa ja reagoida siihen. Lähellä olevia termejä ovat asioiden internet, teollinen internet, koneiden internet tai jopa kaiken internet.
Innostus esineiden internetiin heräsi Suomessa toden teolla vuoden 2012 paikkeilla. Maailmalla konsepti oli jo tutumpi.
Tutkijat arvioivat, että Suomessa on tällä hetkellä erityistä innostusta asiaan. Främling näkee parhaan reitin maailmalle isoissa lippulaivafirmoissa kuten Konecranes, Kone ja Wärtsilä. Tutkimuksen puolella yksi tapa verkostoitua ovat EU-projektit.
Myös Helsingin yliopiston tutkijatohtori Samu Varjonen näkee Suomen olevan hyvässä vauhdissa esineiden internetin kanssa.
”Haasteena on siiloutuminen. Yritykset tekevät omia toteutuksiaan eivätkä käytä avoimia standardeja”, Varjonen sanoo.
Tutkijatohtori David Hästbacka Tampereen teknillisestä yliopistosta on työskennellyt prosessiteollisuuden ja ohjelmistoyritysten kanssa pitkään.
”Teollisen internetin saralla on maailmanluokan osaamista ja state-of-the-art tuotteita ja palveluita, jotka pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Tuotteiden ja palveluiden näkyvyyttä voisi kuitenkin parantaa”, hän toteaa.
Avoimia kysymyksiä on vielä
Samu Varjonen arvioi, että tavallisille ihmisille esineiden internet alkaa näkyä nopeimmin liikenteen älyratkaisuina. Liikenteeseen suuntautunutta tutkimusta on paljon. Liikenteen turvallisuudessa ja taloudellisuudessa on aina parannettavaa, ja autoteollisuus on kiinnostunut uusista järjestelmistä.
Esineiden internetiin liittyy myös huolia ja uhkakuvia. Tietoturva, yksityisyydensuoja, riippuvuus järjestelmistä ja kyberturvallisuus ovat avoimia kysymyksiä, jotka vaativat omaa tutkimustaan.
”Esimerkiksi isossa teollisessa prosessissa korostuu luotettavuus. Kaikkea toimintaa ei voida viedä pilveen suoraan sellaisenaan, sillä toiminnan pitää jatkua, vaikka internetyhteys katkeaa. Tietoturvan vaarantuminen voi johtaa aineellisiin vahinkoihin tai henkilövahinkoihin”, David Hästbacka sanoo.
Tietoturva on myös Kary Främlingin mielessä.
”Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että heidän laitteensa jakaa eteenpäin jonkin tietyn tiedon eikä kaikkea. Toisaalta tietoa ei tarvitse aina lähettää pilveen, vaan laitteet voivat toimia yksin autonomisesti muiden laitteiden kanssa.”
Teksti: Elina Mattila-Niemi, Kuva: Wapice Oy.
