Asenne ratkaisee ekodesignissa

Huolet ilmastonmuutoksesta ja ihmisten tuottamista jätteistä ovat saaneet tiedemiehet ja insinöörit pohtimaan teknologisia ratkaisuja kulutuksen vähentämiseksi. Yksi uusista trendeistä on ekodesign.

Ekodesign on tämän vuosikymmenen ympäristötrendi, joka on nostamassa päätään teollisessa tuotannossa. Ekodesign tarkoittaa ympäristöystävällistä suunnittelua. Ympäristöystävällisyys koskee tuotteen koko elinkaarta sen suunnittelusta ja rakentamisesta käytön loppuun asti.

Käsitteenä ekodesign on varsin uusi, kertoo Lappeenrannan virtuaalisuunnittelun professori Aki Mikkola.

–Kymmenen vuotta sitten ekodesign ja energiaystävällisyys olivat aika vähän esillä. Mutta noustuaan esille ne ovat tulleet kovalla rytinällä. Nyt vaikuttaa siltä, että ne ovat tärkeimpiä konesuunnittelun kriteerejä Suomessa, Mikkola kertoo.

Luonnonvarojen hupenemisellä yhtäkkistä ekoheräämistä ei Mikkolan mukaan voi selittää – ne kun eivät suinkaan parissa vuodessa ole niin kriittisesti vähentyneet. Todennäköisin syy buumiin onkin viimeaikainen ilmastonmuutoksen läpimurto: muutoksen olemassaolon kinastelusta on siirrytty pohtimaan toimenpiteitä.

–Näitä samoja suunnitteluperiaatteita tuodaan nyt suomalaiseen teollisuuteen. Työkoneiden hybridisointia mietitään kovasti, ja se onkin erityisen kuuma aihe. Sen avulla voitaisiin tehdä samat asiat pienemmällä energialla, Mikkola sanoo.

Energiasäästöillä konetuotannossa saadaan hyvää kilpailuetua muihin toimijoihin. Tätä Suomessa on hyödynnetty jo käyttämällä uusiutuvia energianläheitä kuten tuulivoimaa. Ekodesign on kuitenkin paljon muuta kuin pelkkää energiansäästöä. Mikkolan mukaan elektroniikan lisääminen koneisiin vahvistaa kuljettajan tehokkuutta ja vähentää tuotantokuluja.

Kestävät tuotteet parhaita

Tuotekehitys eli suunnittelu on tärkein vaihe tuotteen elämässä. Silloin määritellään 95 prosenttia tuotteen koko kustannuksista ja ympäristöystävällisyydestä.

Tuotteen ekologisuutta ei määritä pelkästään sen käyttö, vaan kaikki valmistuksen vaiheet aina raaka-aineiden hankinnasta lähtien.

Link Designin toimitusjohtaja Jaakko Anttila on tottunut neuvomaan ihmisiä ympäristöasioissa. Hänellä on selkeä näkemys ekologisesta teollisuudesta.

–Suomalaisessa teollisuudessa tehdään tuotteita, joihin joudutaan käyttämään todella paljon energiaa, jotta tuotteet saadaan edes aikaiseksi. Silloin ne pitäisi ehdottomasti valmistaa niin, että ne ovat mahdollisimman pitkäikäisiä. Raaka-ainevalintojen täytyy olla kestäviä ja oikein mitoitettuja, Anttila selventää.

Anttilan mielestä yksi selkeimmistä kannanotoista ekodesigniin on tehdä tuotteista kulutustavaran sijaan kestäviä. Koneet voisi suunnitella niin, että ne olisi helposti päivitettävissä. Koko tuotetta ei tarvitse uusia, vaikka siihen tarvittaisiin jotain uutta.

Yksi suuri haaste esimerkiksi kierrätettyjen tai muiden ekomateriaalien käytössä on yksinkertaisesti kuluttajien ostotottumukset. Ekomateriaali tekee tuotteesta automaattisesti kalliimman, jolloin se jää helposti hyllyyn.

–Yksi vaihtoehto olisi säätää lakina vaikka EU:ssa, että jokaisella tuotevalmistajalla on velvollisuus käyttää 5-10 prosenttia kierrätysmateriaaleja. Silloin kaikki valmistajat olisivat samalla viivalla, Anttila sanoo.

Kuluttajan vastuuta ei Anttilan mielestä voi ekokeskustelun keskiössä mitenkään väheksyä. Helposti syyttävät sormet kääntyvät teollisuuteen, mutta kuluttajat ovat kuitenkin niitä, jotka tekevät ostopäätökset.

–Kaikkein tehokkain keino pelastaa maailma olisi lopettaa kuluttaminen. Koko länsimainen talous perustuu kuluttamiseen, mikä puolestaa hukuttaa maapallon kaikkeen turhaan. Se on aika paha noidankehä, Anttila huomauttaa.

Kuluttamisen lopettamisen jälkeen seuraavaksi parhaana ekotekona Anttila pitää suunnittelijaksi ryhtymistä. Siinä työssä pääsee itse suunnittelemaan ympäristöystävällistä tekniikkaa. Hän uskoo, että teknologia todella voi muuttaa maailmaa. Sitä kaikkein mullistavinta keksintöä ei vain ole vielä tehty.

–Painovoiman kumoaminen olisi kyllä kaikkein suurin ympäristöteko. Jos joku sellaisen tuotteen keksii, niin hänestä tulee Bill Gates potenssiin kymmenen. Silloin puhuttaisiin todella merkittävistä energiasäästöistä. Ihmisten liikkuminen paikasta toiseen kuluttaa kaikkein eniten energiaa.

Käytä oikein

Tuotteet voidaan suunnitella ja tehdä ympäristöystävällisesti, mutta on yksi asia, johon mitä nerokkainkaan valmistusketju ei voi vaikuttaa: miten tuotteita käytetään ympäristöä säästäen.

Teknologiateollisuuden asiantuntija Carina Wiik haluaa muistuttaa, että ympäristöystävällisistä tuotteista ei ole niin paljon hyötyä, jos niitä ei osata käyttää oikein.

–On tärkeää miettiä, miten ohjeistetaan käyttäjiä näissä asioissa. Heidän pitää osata käyttää tuotetta oikein, pelkkä tuotesuunnittelu ei riitä.

Wiikin mukaan vaikeaa on myös tuotteiden vertailu keskenään. Miten ympäristöystävällisyyttä edes voi vertailla?

–Auttaako joku merkki ymmärtämään onko tuote ympäristöystävällinen? Yritykset voivat itse käyttää samoja menetelmiä ja siten todeta, jos jonkin tuotteen kohdalla on säästetty materiaalia ja hiilidioksidipäästöjä. Mutta eri valmistajien tuotteiden vertailu on todella vaikeaa, Wiik huomauttaa.

Haasteista huolimatta Wiik uskoo, että tuotteilla voidaan pienentää ympäristökuormitusta, kuten vähentää energiankulutusta ja resurssien käyttöä. Samalla voidaan parantaa tuotteen kestävyyttä ja kierrätettävyyttä.

–Erilaisilla tuotteilla voidaan tehdä muitakin ympäristötekoja. Esimerkiksi tietotekniikalla voidaan vähentää tuotteen energian kulutusta. Lisäksi lainsäädäntö määrää hyvin pitkälle monia asioita, kuten resurssi-, energia- ja materiaalitehokkuutta. Eihän kukaan halua tietoisesti tuhota maapalloa, Wiik sanoo.

Ekodesignin kehittymisestä huolimatta yksi asia on fakta – kulutuksen kasvaessa on melkeinpä mahdotonta pienentää ympäristövaikutuksia. Etenkin kehittyvät maat tuovat lisää kuormitusta, sillä niillä ei välttämättä ole yhtä hyvin ympäristöystävällistä osaamista ja tekniikkaa käytössä kuin länsimailla, mutta kulutus maissa kasvaa räjähdysmäisesti.

–Turhasta kulutuksesta pitäisi päästä eroon. Ja se on suurimmaksi osaksi asennekysymys, Wiik toteaa.

Teksti: Helena Hyvönen
Kuvitus: Ville Salonen.