Kirkkaasti parempi talvi
Lähes puolet suomalaisista kärsii kaamoksen aiheuttamista oireista joka talvi. Esittelemme synkkiä faktoja ja valoisia pelastuskeinoja.
Näkee sen katukuvassakin. Syksyn tullen vastaan löntystää alakuloisia, väsyneitä ja hiilihydraatteja popsivia suomalaisia. Se olisi surkuhupaisaa, ellei olisi niin kamalan masentavaa: kaamosrasitus on suomalaisten kansallistauti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partosen mukaan oireista kärsii noin 40 prosenttia suomalaisista.
– Ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Yöunet ovat kevyet ja katkonaiset ja mieliala laskee. Aamulla herääminen on vaikeaa, eikä koko päivän aikana juurikaan virkisty, Partonen kuvailee kaamosrasitusta.
Kun mieliala laskee selvästi, alkaa olla ärtynyt ja menettää mielihyvän tunteen, kyseessä on kaamosmasennus. Siitä kärsii noin yksi sadasta. Syynä on talvimuuton tehnyt aurinko.
– Kun sisäinen kello alkaa pimenevinä aamuina jätättää, oireet ilmaantuvat, Partonen selittää.
Yksilöstä riippuen rasituksen ja masennuksen merkit alkavat syys–lokakuussa, pahenevat marras–tammikuussa ja lievittyvät, kun aurinko näyttää kasvonsa keväällä.
– Joulukuu näyttää kuitenkin olevan helpompi. Kaiketi loman ja joulun takia, Partonen uumoilee.
Ja jos oireille ei tehdä mitään, rasituskin iskee uudestaan ja uudestaan. Mutta onneksi pimeän voittamiseen on keinoja.
Lentoliput etelän aurinkoon: siinä olisi yksi lääke.
– Vaikutus kestää noin 2–3 viikkoa. Jos on aurinkoa tai edes puolipilvistä, ja lomalainen on viettänyt aikaa muuallakin kuin hotellin suojissa, Partonen huomauttaa.
Mutta onneksi lomamatka ei ole ainoa keino. Kevyemmänkin kukkaron kantajalle on runsaasti vaihtoehtoja.
– Kevät- ja kesävaloa matkiva sarastusvalohoito sekä kirkasvalohoito auttavat kahdeksaa kymmenestä, kunhan sitä käyttää säännöllisesti päivittäin, Partonen lohduttaa.
Valo vaikuttaa parhaiten, jos sitä nauttii aamuisin 6–9-välisenä aikana noin 15–45 minuutin ajan. Loistava idea olisikin talveksi busseihin ja metroihin asennettavat kirkasvalolamput.
