Älysovellukset tuovat liikenteeseen järkeä
Miten työ- tai koulumatkasi tänä aamuna sujui? Bussi täynnä, ruuhkaa tiellä, pyöräilykeli ei ollutkaan odotettu? Kohta monet aamut pelastaa älyliikenne, joka ohjaa meidät liikkumaan entistä helpommalla, turvallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä tavalla. Vuonna 2020 Suomessa pitäisi olla käytössä yksi maailman edistyneimmistä liikennejärjestelmistä.
Suomen älykkään liikenteen verkoston, ITS Finland ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen vastaa puhelimeen Floridan Orlandossa pidettävässä älyliikenteen maailmankonferenssissa. Ylisiurunen kertoo katselevansa konferenssin testialueella prototyyppejä autoista, jotka keskustelevat toistensa kanssa.
”Kymmenen vuoden päästä nämä järjestelmät ovat autoissa jo vakiovarusteina: rasti ruutuun, jos haluat keskustelevan auton”, Ylisiurunen kertoo.
Tulevaisuuden autot ovat yhteydessä toisiinsa, mutta myös ympäristöön, jossa ne liikkuvat. Ne auttavat kuljettajaa reagoimaan liikenteessä tapahtuviin asioihin nopeammin kuin kuljettaja itse pystyy – esimerkiksi huomaamaan liukkauden tai yllättävän tilanteen. Jo nykyisissä uusissa autoissa on peruutustutkia ja pysäköintiavustajia, joiden antureita voitaisiin soveltaa laajemminkin.
”Älyliikenne voi korjata ihmisten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat onnettomuudet usein aiheutuvat.”
”Eniten asia on kiinni turvallisuudesta: jos ajoneuvojen luvataan keskustelevan keskenään, meillä täytyy olla varmuus siitä, että järjestelmä todella toimii. Ottaa siis aikansa ennen kuin järjestelmiä on tarpeeksi testattu”, Ylisiurunen sanoo.
Testauksia tehdään parhaillaan myös Suomessa. VTT on aloittanut projektin, jossa testataan autojen välisiä keskustelevia järjestelmiä.
Tampereelle on tulossa kokeilualue, jossa järjestelmien vaikutuksia liikenteeseen testataan.
Oulun seudulla on ajellut jo vajaan vuoden ajan 150 koekäyttäjän joukko, joka on ottanut käyttöönsä taloudelliseen ajoon opastavat laitteet. Tuloksia siitä, mitä vaikutusta laitteilla oli mattimeikäläisten ajoon, saadaan ensi vuonna. Sama kokeilu on käynnissä myös muissa EU-maissa.
”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä tavalla.”
Älyliikenne on muutakin kuin keskustelevia autoja. Kaikki, missä tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan liikenteeseen, katsotaan älyliikenteeksi. Äly on tulossa kovaa vauhtia niin henkilöautoihin, julkiseen liikenteeseen kuin tavarankuljetuksiinkin. Paljon sovelluksia on jo käytössä: esimerkiksi liikennevalot, jotka sopeuttavat toimintaansa liikennevirtojen mukaan, tai liikennemerkit, jotka muuttuvat kelitilanteen tai ruuhkan mukaan.
”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä tavalla vaan otetaan huomioon ympäristöolosuhteet, kuten ilmanlaatu, keli ja liikennetilanne. Eri autoja voidaan ohjata liikenteessä eri tavalla, jotta päästään mahdollisimman sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen”, älyliikenteestä väitellyt VTT:n tutkija Satu Innamaa sanoo.
Liikkuminen on iso osa ihmisen elämää ja sen sujuvuus vaikuttaa elämänlaatuun paljon. Älyratkaisut pyrkivät useimmiten vähentämään liikenteen ilmastovaikutuksia. Älyliikenne lisää myös liikenteen turvallisuutta.
”Joka päivä käy niin, että joku ei tulekaan töistä enää koskaan kotiin. Älyliikenne voi korjata ihmisten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat onnettomuudet usein aiheutuvat”, Innamaa toteaa.
”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei ole.”
USA:ssa älyliikenne on pitkälti autonvalmistajien ajama asia. Suomessa tilanne on toinen.
Suomalaiset uskovat autojen sijaan erilaisten mobiililaitteiden käyttöön älyliikenteessä. Kaiken ei tarvitse olla kiinteästi autossa, vaan erilaiset älypuhelinten tulevaisuuden versiot tulevat auttamaan meitä liikkumisessa.
”Samaan tapaan kun nyt voi omaan älypuhelimeensa ostaa erilaisia sovelluksia tai vaikkapa musiikkia, liikkujan palvelukaupasta voi hankkia itselleen tarpeellisia liikkumista tukevia palveluita”, Ylisiurunen sanoo.
Suomessa julkisen ja kevyen liikenteen käytön edistäminen on otettu älyliikenteen tavoitteisiin kansallisissa strategioissa. Viranomaiset ja päättäjät näkevät älyliikenteen myös kustannustehokkaana ratkaisuna.
”Aikaisemmin viranomaiset tilasivat uuden moottoritien tai uuden kaistan, kun liikennettä piti saada sujuvammaksi. Se on kuitenkin hirvittävän kallista eikä maapinta-ala riitä. Sama sujuvuusvaikutus voidaan kuitenkin saada älyliikenteen keinoin halvemmalla ja paremmin”, Innamaa toteaa.
Hänen mukaan älyliikenne on kohta niin arkipäivää, että kohta sitä kutsutaan vain ihan tavalliseksi liikenteen hallinnaksi.
”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei enää ole”, Innamaa nauraa.
Älyliikenteen uskotaan olevan Suomelle myös hyvä vientituote. Tällä hetkellä alan liikevaihto Suomessa on arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Julkisen sektorin tilaukset tulevat lisäämään yritysten liikevaihtoa, mutta suurimmat kasvumahdollisuudet yrittäjänäkin toimiva Ylisiurunen näkee yksityissektorilla. Liikenteen käyttäjille, yksityishenkilöille tai kuljetusyrityksille, myytävissä sovelluksissa on potentiaalia vaikka vientiin. Sovellusten kehittämiseen tarvittavat puitteet alkavat olla kunnossa, kun viranomaiset ovat antaneet sovellusten tarvitsemaa liikennetietoa yhä avoimemmin kaikkien käyttöön.
Innamaa haaveilee sovelluksesta, joka kertoisi, milloin kannattaa lähteä työpaikalta liikkeelle hakemaan lapsia hoitopaikasta tai milloin pitää lähteä kotoa, että ehtii treeneihin. Sovellus viihdyttäisi takapenkkiläisiä matkoilla ja kertoisi lähikaupan tarjoukset. Naapuriauton matkustajien kanssa voisi vaikka chattailla liikennevaloissa.
”Sovelluksissa olisi teekkareillekin mahdollisuus kehittää hyviä palveluita, joita voisi myydä storeissa vaikka euron hintaan”, Ylisiurunen kannustaa.
Jos ei keksijän ura kiinnosta, älyliikenne tulee todennäköisesti tarjoamaan paljon työpaikkoja lähivuosina. Alalle kaivataan uusia tekijöitä, jotka osaavat yhdistellä tietotekniikkaa ja liikennetekniikkaa ja jopa muotoilua ja designia. Ylisiurunen arvioi, että mielenkiintoisimmat projektit voisivat syntyä eri aloja yhdistelemällä.
”Itsekin näpeilleni ottaneena tiedän, millaisia teekkari-innovaatiot ovat”, Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri Ylisiurunen naurahtaa.
”Menestyäkseen sovellukset kaipaavat myös muotoilun ja designin osaamista.”
Älyliikenne on myös liikennepolitiikkaa
Älyliikenneratkaisuja halutaan julkiseen liikenteeseen, jotta sen käyttöä saadaan lisättyä. Esimerkiksi aikataulustaan myöhässä olevan bussin mukaan voidaan optimoida sen reitin varrella olevat liikennevalot. Suomen älyliikennestrategiassa yhtenä päämääristä on nostaa julkisen ja kevyen liikenteen markkinaosuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Julkisen liikenteen älylippusovellukset ovat Suomessa jo pitkällä. Ei mene kauaa, kun kaikki bussi-, juna-, raitiovaunu- ja metroliput ovat älypuhelimissa ja maksu hoituu automaattisesti tekstiviestiä näpyttelemättä.
Jo nyt saatavilla on myös reaaliaikaista tietoa siitä, kauan seuraavan bussin tai raitiovaunun tuloon omalle pysäkille on aikaa. Kun tietoa saadaan yhdistettyä vielä tiiviimpään pakettiin, liikennesovellus voi ennakoida eri matkustusvaihtoehtojen, kuten pyöräilyn tai bussikyydin, tilanteen juuri tänään, näissä keli- ja liikenneolosuhteissa. Se kertoo sinulle parhaan vaihtoehdon ja milloin pysäkille kannattaa lähteä. Jos joudut vaihtamaan kulkuneuvoa, saat uusia neuvoja reitin varrella.
