Antaa hyvän kiertää

Tekniikan tohtori löi hynttyyt yhteen diplomi-insinöörin kanssa kestävän kulutuksen nimissä.

TKK-aikainen kurssikaverini Jussi Koskinen soitti minulle 2007 ja kertoi, että hänellä olisi tällainen ajatus tavaroiden kierrättämisestä vaihtoringin avulla. Innostuin ajatuksesta, sillä pidän kierrättämistä kestävän kulutuksen kannalta erittäin positiivisena asiana. Rupesimme kehittelemään ajatusta pidemmälle ja helmikuussa 2008 olikin jo aika laittaa firma pystyyn.

Kumpi painoi vaakakupissa enemmän, maailmankatsomukselliset asiat vai hyvä bisnes-idea?
– Aikalailla fifty-fifty. Toimin itse energiatutkijana 90-luvun loppupuolella TKK:lla ja väittelinkin aiheesta. Silloin ympäristöasioita tuli mietittyä aika paljonkin. Itselleni valkeni, miten vakavasta asiasta ilmastonmuutoksessa on kyse. Työskentelin ohjelmistoliiketoiminnan parissa pitkään tässä välissä, mutta Netcyclerin myötä avautui hyvä tilaisuus tehdä asialle jotakin. Toki näimme, että käytettyjen tavaroiden välittämisessä on mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle. Haasteellisina aikoina tämäntyyppiset konseptit kiinnostavat ihmisiä erityisesti.

Onko teekkaritaustastanne ollut hyötyä uutta palvelua rakennettaessa?
– Ilman muuta. Kaikesta kokemuksesta on hyötyä. Olin itse kymmenen vuotta sitten fyysikko ja tein paljon esimerkiksi analyysikoodeja, mutta siirryin sittemmin ohjelmistotuotekehityksen ja palveluliiketoiminnan pariin. Jussillakin oli itse asiassa kansainvälinen strategia ja markkinointi pääaineenaan, kun se oli silloin vielä mahdollista fysiikan laitoksella. Täytyy muistaa, että toisaalta kierrätämme tavaroita, mutta kehitämme myös internetpalvelua, jossa on teknologiaa taustalla. Tiimissämme on hyvin eritaustaisia ihmisiä, sillä pelkkä insinööriajattelu ei välttämättä vie tällaista tavallisille ihmisille suunnattua juttua eteenpäin. Erilaiset ihmiset ja erilaiset näkemykset ovat rikkaus.

Erityisesti lapsiperheille ja ekotietoisille ihmisille suunnattu Netcycler avautui suurelle yleisölle maaliskuun loppupuolella. Millainen vastaanotto on ollut?
– Tuntuu, että ihmiset ovat löytäneet palvelun hyvin. Avasimme palvelun ensikäyttäjäryhmälle jo lokakuussa 2009, joten siitä asti ihmiset ovat voineet käyttää palvelua ja vaihtaa tavaroita. Palvelun varsinaisen avaamisen jälkeen homma on tietysti lähtenyt kunnolla käyntiin – käyttäjämäärä on lisääntynyt ja tavarat ovat vaihtaneet omistajaa kasvavissa määrin. Vaihdettujen tavaroiden määrä tuplaantui heti ensimmäinen kuukauden aikana. Olemme tietysti vielä alussa, mutta jo 700 tavaraa on mennyt palvelun läpi ja onhan sekin jo jonkinmoinen luku. Kaiken kaikkiaan palveluun on lisätty yli 5 000 tavaraa.

Palvelun peruskäyttö ei maksa mitään. Miten rahoitatte Netcyclerin toiminnan jatkossa?
– Seuraava vaihe on tietenkin se, että toiminnasta tulisi saada jotain tulojakin. Yksi, mihin olemme panostaneet, on käyttäjille tarjottava postituspalvelu, jossa tavaran vastaanottaja maksaa postituksen. Tämä tekee vaihtamisen ja pois antamisen huomattavasti helpommaksi. Vastaanottaja saa tavaran itselleen postimaksua vastaan ja tästä Netcycler saa oman osuutensa. Olemme tuomassa palveluun uusia maksullisia ominaisuuksia, jotka tuottavat lisähyötyä tehokäyttäjille. Palvelun peruskäyttö säilyy ilmaisena jatkossakin.

Ei ollenkaan mainossisältöä?
– Ei, mainoksia emme ole tuomassa mukaan. Tämä liittyy osaltaan yrityksen ekohenkisyyteen ja tiettyyn kulutuskriittisyyteen, mutta myös siihen, että haluamme pitää homman mahdollisimman avoimena. Kerromme käyttäjille, että tietyt ominaisuudet ovat maksullisia, mutta emme kuitenkaan täytä palvelua viestinnällä, jota ihmiset eivät välttämättä halua nähdä.

Millainen markkinarako Netcyclerille on Suomen kokoisessa maassa?
– Kyllähän näitä palveluja on, mutta kun ajattelee, kuinka paljon on kauppoja, joista ihmiset ostavat uusia tavaroita, niin onhan niitä aika paljon enemmän. Näkisin, ettei markkinat tällaiselle palvelulle ole yltäneet vielä täyteen mittaansa Suomessa. Suomi on pieni maa ja kun Netcycler saadaan kunnolla toimimaan, niin sitten on aika suunnata katseet myös kansainvälisille markkinoille.

Teksti: Marko-Oskari Lehtonen.