Aalto-yliopiston meritekniikan tutkimukselle miltei miljoona EU-rahoitusta
Kolme Aalto-yliopiston meritekniikan tutkimushanketta on saanut alkuvuonna 2017 yhteensä lähes miljoonan euron rahoituksen EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta. Hankkeissa kehitetään laivojen kerroslevyrakenteiden laskennallisia malleja, tutkitaan uudenlaisia materiaaleja laivanrakennuksen tarpeisiin ja tehostetaan arktisen merenkulun turvallisuutta.
”Tutkimusrahoitus on muuttunut, meritekniikka on mukautunut muutokseen ja onnistunut EU-haussa”, professori Jani Romanoff konetekniikan laitokselta toteaa.
Tavoitteena laivojen taloudellisuus, turvallisuus ja energiatehokkuus
Romanoffin johtama SANDFECH-hankkeessa (Micromechanics-based finite element modeling of sandwich structures) kehitetään hitsatuille kerroslevyrakenteille teoreettisia ja laskennallisia palkki- ja laattamalleja, jotka helpottavat rakennesuunnittelua. Marie Skłodowska-Curie -hankkeen ohjausryhmässä on mukana myös Meyerin Turun telakan edustaja.
”Laivanrakennuksessa on perinteisesti käytetty jäykistettyjä laattarakenteita. Niiden korvaaminen kevyemmillä
Projekti alkaa elokuussa 2017, jolloin tutkijatohtori Anssi Karttunen lähtee kahdeksi vuodeksi professori J.N. Reddyn laskennallisen mekaniikan tutkimusryhmään Texas A&M -yliopistoon. Alan huippututkija, professori Reddy, työskenteli Aalto-yliopistossa vuosina 2014–2016 FidiPro-professorina (Finland Distinguished Professor).
Kaksi muuta hanketta ovat yhteistyöhankkeita. RAMSESS-hankkeessa (Realisation and Demonstration of Advanced Material Solutions for Sustainable and Efficient Ships) tutkitaan uudenlaisia laivarakenteita ja vastuuprofessorina toimii Heikki Remes. SEDNA-tutkimushankeen vastuuprofessori on Pentti Kujala (Safe maritime operations under extreme conditions; the Arctic case) ja sen tavoitteena on edistää turvallista meriliikennettä arktisella alueella.
Meritekniikan tutkijat tähyävät kauas
Aalto-yliopistossa tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta laivojen rakenteiden, merenkulun turvallisuuden ja arktisen meritekniikan aloilla. Meritekniikan ja arktisen tekniikan tutkimusryhmään kuuluu seitsemän professoria, yksi kansainvälinen FiDiPro-professori sekä lehtoreita, tutkijatohtoreita ja tohtoriopiskelijoita. Lisäksi yliopiston johtama huippututkimusyksikkö Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulkutarjoaa jatko-opiskelijoille ainutlaatuisen kansainvälisen tohtorinkoulutusverkoston. Monialainen Cruise & Ferry -tutkimushanke tuo meritekniikkaan uusia innovaatioita yhdistämällä siihen talouden ja muotoilun.
”Nykyisten vahvuusalueiden lisäksi tavoitteenamme on laajentaa osaamista jäänmurtajien ja suurten matkustaja-alusten hydrodynamiikkaan sekä jään ja aaltojen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa on katsottava riittävän kauas ja pyrittävä löytämään vastauksia kysymyksiin, joita ei vielä ole edes esitetty”, sanoo professori Pentti Kujala.
Uutta osaamista teollisuuteen
Aalto-yliopistosta valmistuu meritekniikan alalta teollisuuden tarpeisiin vuosittain noin 20–30 diplomi-insinööriä Mechanical Engineering, Cold Climate Engineering ja Maritime Engineering -maisteriohjelmista. Tekniikan tohtoreita väittelee alalta keskimäärin neljä vuodessa. Pääkaupunkiseudun ohella Varsinais-Suomi on toinen meritekniikan vahva keskittymä Suomessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yliopiston meritekniikasta on valmistunut 180 diplomi-insinööriä, joista noin 60 on työllistynyt Varsinais-Suomessa toimiviin yrityksiin. Yhteistyö alueen yritysten kanssa on tiivistä ja esimerkiksi Meyerin Turun telakalla työskentelee parhaillaan neljä Aalto-yliopiston laivojen lujuuden tohtoriopiskelijaa kehittämässä tulevaisuuden laivanrakennusta.
”Meritekniikka on monialaista ja alalle tarvitaan erilaista osaamista. Vapaasti valittavat meritekniikan sivuaineet tarjoavat kaikille Aalto-yliopiston tekniikan alan opiskelijoille mahdollisuuden suuntautua meritekniikkaan ja tuoda yrityksiin esimerkiksi automaatiotekniikan, tietotekniikan ja energiatekniikan osaamista. Cruise & Ferry -hankkeen kautta myös muotoilu- ja liiketoimintaosaaminen tulevat osaksi yrityksille tarjottavaa kokonaisuutta”, Kujala muistuttaa.
Horizon 2020 on EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma vuosille 2014–2020, ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita yhteensä lähes 80 miljardilla eurolla. Horizon 2020 -rahoitusmuoto on erittäin kilpailtu ja keskimäärin kymmenen prosenttia hakemuksista saa rahoituksen. Ohjelman avulla tavoitellaan Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä halutaan parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.
