Muista mitä vaan

Muutama vuosi sitten norjalainen Oddbjørn By, 28, oli aivan tavallinen yliopistojamppa. Hän painiskeli vapaa-ajan ja koulun välillä, ja mietti, miten voisi menestyä paremmin vähemmällä vaivalla. Nykyisin hän on maailmanlaajuisesti arvostettu muistinero, jonka tekniikoita käytetään ympäri maailman.

– Löysin tekniikan, jonka avulla muistin numeroita paremmin. Aloin kilpailla ystäväni kanssa muistamisesta, kunnes päädyin World Memory Championshipiin. Kilpailuissa oppii paljon muilta, kertoo By.

Hiljalleen By alkoi yhdistellä kisoissa oppimaansa antiikin Kreikan opetuksiin aiheesta sekä omiin metodeihinsa. Yhdistely ja aivotyöskentely synnyttivät Memon, Byn oman muistitekniikan, jonka hän lupaa auttavan lähes kaikessa, mikä vaatii muistamista. By tekee aktiivista työtä tekniikkansa levittämiseksi ympäri maailman.

Byllä on kandin tutkinto historiassa, ja hän on opiskellut monia aineita haastaakseen muistiaan. Näihin lukeutuvat muun muassa psykologia, antropologia, uskonto, bioetiikka, sukupuoliteoria ja kielet. By osallistuu edelleen aktiivisesti muistikilpailuihin, sillä niissä saa hänen mukaansa seurata aitiopaikalta muistin kehitystä.

Kokonainen kirja ulkoa?

Byn tekniikassa käytetään jo olemassaolevaa, pitkäkestoista muistia uuden tiedon oppimiseen. Tieto tallennetaan muistiin systemaattisesti avainsanojen ja assosiaation avulla. Systemaattisesti tallennettua tietoa on helpompi käyttää.

– Kukaan ei voi ikinä muistaa kaikkea. No, Raamatun tai Koraanin voi muistaa, jos opiskelee niitä 40 vuotta. On kuitenkin tärkeää olla realistinen, löytää olennainen tieto, ja yrittää muistaa se kokonaisten kirjojen sijaan, By toteaa.

By todisti tekniikkaansa Norjan televisiossa sattumanvaraisesti valituilla koehenkilöillä. Tavoitteena oli oppia muistamaan piin 1000 ensimmäistä desimaalia kymmenen tunnin aikana. Kaksi kolmesta koehenkilöstä onnistui täysin. Kolmas koehenkilö, 75-vuotias mies muisti 120 desimaalia.

– Niin monen piin desimaalin muistaminen on hyödytöntä, By toteaa.

Tärkeämpää oli kuitenkin todentaa tekniikan toimivuus. Byn mukaan kuka tahansa voi ottaa Memon haltuunsa. Kokeessa ei otettu huomioon muita elementtejä, kuten ruokaa, unta tai liikuntaa. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä, jotta ihminen jaksaa keskittyä ja havainnoida. Ne taasen ovat ensiarvoisen tärkeitä muistamisen kannalta. Toimivan tekniikan omaksuminen kuitenkin auttaa norjalaisen mukaan pitkälle.

”Listojen muistaminen on helpompaa, jos ne sijoittaa tutun reitin varrelle.”

Matka lapsuudenmaisemiin auttaa

Yksi Byn tekniikka hyödyntää matkareittejä, havainnointia ja assosiointia. Järjestysten ja listojen muistaminen on Byn mukaan helpompaa, jos ne sijoittaa tutun reitin varrelle. Kirjassaan Memo, helppo tapa parantaa muistia hän neuvoo ajattelemaan lapsuudenkotia ulko-ovelta alkaen.

Hän neuvoo kävelemään ympäri kotia ja valitsemaan kymmenen loogisessa järjestyksessä tulevaa pistettä. Byn esimerkissä ensimmäinen piste on ulko-ovi, toinen eteinen ja niin edelleen. Kun kymmenen pistettä on hallussa, ne kirjoitetaan ylös ja opetellaan.

Seuraavaksi pisteisiin sijoitetaan järjestyksessä seuraavat sanat: vesiputous, helikopteri, litiumakku, bermudashortsit, pora, hiili, tykki, happilaite, hammastahna ja neonkyltti. Kun sanat on sijoitettu reitille, By paljastaa lukijan oppineen kymmenen ensimmäistä alkuainetta jaksollisesta järjestelmästä. Mielikuviksi on valittu asioita, joita on helppo assosioida. Esimerkiksi vety vastaa vesiputousta, bermudasortsit berylliumia, happilaite happea ja hammastahna fluoria.

Matkareitin opettelu ei vaadi Byn mukaan erityisemmin vaivaa, sillä muistissa on satoja erilaisia matkareittejä, kuten työmatka, matka mökille ja monet muut. Ainoastaan käytettävätpisteet pitää valita.

Muistaminen on tekniikkalaji

Byn mukaan luottamus muistia kohtaan aiheuttaa suurimpia ongelmia opiskelijalle tenttitilanteessa. Muistia kontrolloimalla arvosanat paranevat. Se, miten muistamaansa tietoa käyttää, riippuu opiskelijasta itsestään.

– Jotta tulee mestariksi, täytyy harjoitella. Parempi muisti on joka tapauksessa yksinomaan tekniikkakysymys. Kuka vaan voi opiskella tekniikat, By kannustaa.

Epäileville erkeille By laittaa samantien jauhot suuhun. Monet eivät ymmärrä tekniikkaa heti alussa tai käsittävät sen väärin. Hyvillä selityksillä ja ohjeilla kuka vain voi oppia tekniikan ja
muistinsa hallinnan.

– Kuka tahansa pystyy kävelemään kotonaan ja kertomaan tavaroiden paikkoja olematta paikan päällä. Aivoilla on visuaalista taitoa, sillä matkat ovat pitkäkestoisessa muistissa.

Norjalaismiehen realismintaju ei ole kadonnut muistista, sillä hän tietää hyvin, ettei muistitekniikoita voi käyttää kaikkeen. Memo toimii kuitenkin aikaa säästävänä väylänä vaikean muistettavan tai runsaan muistettavan aineiston kanssa.

– Tekniikan avulla näyttelijät ja laulajat voivat käyttää aikaa harjoitteluun. Taksikuskit voivat muistaa useampia kadunnimiä. Opiskelijat voivat käyttää enemmän aikaa aiheeseen syventymiseen muistamisen sijaan, tiivistää By.

Muisti

• Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta.
• Muisti jaetaan kolmeen: aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin.
• Aistimuisti kerää tietoa aistien kautta. Työmuisti säilyttää asian lyhyen aikaa mielessä. Säilömuistissa on tallessa sekä faktoja että tapahtumia.
• Hyvä ruokavalio, liikunta, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen sekä uni ja lepo ovat muistamisen työkaluja.Lähde: Muistiliitto

Teksti: Jenni Jusslin, kuvat: Siri J. Egeland

Juttu on julkaistu alun perin T-lehden numerossa 09/03.