Uni on oppimisen paras kaveri
Unettomuus on Suomessa yleinen, jopa kansanterveyttä uhkaava ongelma. Opiskelijoille unihäiriöt ovat erityisen ongelmallisia, sillä univaje heikentää oppimiskykyä.
Unihäiriöt ovat Suomessa huolestuttavan yleisiä. Noin kolmasosa aikuisista kärsii unettomuudesta, ja yhä useammin unihäiriöt ovat vakavia. Unitutkija, dosentti Tarja Stenberg kertoo, että unettomuus voi olla kausittaista tai kroonista, mutta useimmiten sen aiheuttaa stressi.
”Kun ihmiset jäävät eläkkeelle, uniongelmat loppuvat kuin seinään”, Stenberg toteaa.
Tilapäisestä unettomuudesta kärsivät joskus kaikki. Kun nukahtamisvaikeuksia on yli kolmena iltana viikossa, on jo kyse unihäiriöstä. Ensimmäisiä unettomuuden merkkejä ovat juuri nukahtamisvaikeudet illalla ja yölliset heräämiset.
Stenbergin mukaan alle 30-vuotiaiden ei pitäisi heräillä kesken yöunien. Jos näitä merkkejä ilmenee, on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämää: mikä aiheuttaa stressiä? Miten siitä voisi irtaantua?
”Säännölliset elämäntavat ovat kaiken A ja O. Ihmisen elimistö on rytminen, ja jos omaa kelloa ei kuunnella, uni voi häiriintyä.”
Opiskelijoille
hyvä uni on ensiarvoisen tärkeää, sillä ilman unta ihmisen oppiminen heikentyy. Univaje aiheuttaa keskittymisongelmia, eivätkä aivot käsittele uutta tietoa yhtä hyvin.
Opinnot stressaavat
”Väsyneenä ei pysty oppimaan, ja oppimisen jälkeen pitää nukkua. Aivotoimintaa unessa on tutkittu paljon, ja uskotaan vahvasti, että yöllinen aivotoiminta liittyy edellisen päivän tapahtumiin ja oppimiseen. Tehokkaan oppimisen kannalta uni on siis ensiarvoisen tärkeää”, Stenberg selittää.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskellut Karoliina Heikkilä alkoi kärsiä ajoittaisesta unettomuudesta toisen opiskeluvuoden jälkeen. Heikkilä kertoo, että opiskelun, töiden ja vapaa-ajan yhdistämisestä tuli silloin haastavaa, mikä aiheutti stressiä.
”Yleensä ennen nukkumaanmenoa mielessä alkavat pyöriä tehtävät asiat ja koulutöiden palautukset, eikä uni tule. Usein stressi on alitajuista, eikä näy muuten kuin univaikeuksien kautta”, Heikkilä kertoo.
Stressitilat saattavat jatkua muutamia viikkoja ja helpottavat välittömästi, kun opintosuoritukset on tehty ja kaikki työt palautettu. Heikkilä kertoo, että etenkin tenttiviikkoina lukeminen venyy usein myöhään yöhön. Nukahtamisvaikeuksien lisäksi uni on katkonaista.
Heikkilä ei ole hakenut uniongelmiinsa apua. Unettomuus tulee hänelle kausittain, joten kynnys lääkäriin lähtemiseen ei ole ylittynyt.
”Edelleenkin nukun välillä todella huonosti ja liian vähän. Rytmin kääntäminenkään ei ole mahdollista, sillä en ole vuosikausiin saanut unta ennen puolta yötä.”
Heikkilä valmistui Aalto-yliopistosta maaliskuussa ja uskoo, että elämän tasapainottaminen sekä opintojen taakse jääminen edesauttavat stressin vähentymisessä.
”Uskoisin, että kauppakorkeakoulun suorittava työilmapiiri saattaa laukaista opiskelijoissa stressitilan, joka johtaa univaikeuksiin”, Heikkilä pohtii.
Huolihetki voi auttaa
Unen merkitystä terveyteen on tutkittu paljon. Univaje muun muassa vaikuttaa aineenvaihduntaan, lisää kortisolin eritystä ja heikentää immuniteettiä. Unettomuus altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle.
Stenbergin mukaan unettomuudessa on kyse niin suuresta kansanterveydellisestä ongelmasta, että siihen pitäisi puuttua. Uni pitäisi nostaa ravinnon ja liikunnan lisäksi mukaan kattavaan terveyden palettiin.
”Onneksi toimittajat ovat ottaneet uniasian agendalleen, ja siitä puhutaan”, Stenberg toteaa.
Unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti kotikonstein. Stressin poistaminen tai ainakin vähentäminen on lähtökohta nukkumisen helpottumiseksi. Se on kuitenkin usein vaikea saavuttaa.
Tunti ennen nukkumaanmenoaikaa kannattaa rauhoittua ja tehdä jotain rentouttavaa, kuten lukea kirjaa tai venytellä. Television katselemista ei suositella. Alkoholin ja kahvin käyttöä tulisi rajoittaa.
Stenberg suosittelee ”huolihetkeä” pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
”Kannattaa kirjoittaa etukäteen ylös kaikki asiat, jotka huolettavat ja aiheuttavat stressiä, ettei mieti niitä enää sängyssä.”
Mikäli unettomuuden hoito ei kotikonstein onnistu, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Väliaikaisesti unihäiriöitä voidaan hoitaa myös lääkkein. Pahimmillaan stressi ja sitä seuraava unettomuus voivat johtaa loppuunpalamiseen, joten niihin kannattaa reagoida varhaisessa vaiheessa.
Teksti: Helena Immonen // Kuvat: iStockphoto
