Joka kymmenes nuori kärsii ongelmallisesta digipelaamisesta
Digipelaaminen on suurimmalle osalle pelaajista miellyttävää ja hauskaa ajanvietettä. Kun pelaaminen muuttuu pakonomaiseksi tai ongelmalliseksi suorittamiseksi, pelaamisesta nauttiminen vähenee.
Ongelmalliseen pelaamiskäyttäytymiseen liittyviä piirteitä ovat runsas pelaaminen, lisääntynyt alakuloisuus ja ahdistuneisuus. Myös väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat ongelmapelaajilla yleisiä. Tiedot selviävät Oulun yliopistossa tarkastettavasta TtM Niko Männikön väitöskirjasta.
Tutkimuksessa digipeleillä tarkoitettiin tietokone- ja konsolipelejä, verkkopelejä sekä mobiililaitteilla pelattavia pelejä, joilla ei voi voittaa rahaa.
– Koska monet terveyteen ja riippuvuuksiin liittyvät käyttäytymismallit kehittyvät nuoruudessa, olisi tärkeää tunnistaa ja auttaa nuoria varhain, ennen kuin he uppoutuvat ongelmallisessa määrin digipelaamiseen, Niko Männikkö kertoo Oulun yliopiston artikkelissa.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 853 iältään 13–24-vuotiasta nuorta. Pelaamiskäyttäytymistä arvioivien kysymysten lisäksi muodostettiin vastaajien terveysprofiili nuorten itsensä raportoimista tiedoista, jotka liittyivät esimerkiksi yleiseen terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, psyykkisten ja fyysisten oireiden esiintyvyyteen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Ongelmallisen pelaamisen riskiryhmään kuuluneet nuoret suosivat digipelityyppejä, jotka sisälsivät rooli-, toiminta- ja strategiapelaamisen ominaisuuksia.
– Digipelaaminen tarjoaa tapoja rentoutua ja viihtyä, mutta siihen olennaisesti liittyvät kilpailun, todellisuuspaon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen motiivit saattavat vahvistaa pelaamisen ongelmallista luonnetta, Männikkö arvioi artikkelissa.
TtM Niko Männikön väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa perjantaina 13. lokakuuta. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
