8.1.2017

    Mekong-joen virtaukset muuttuvat Kiinan vesivoimahankkeiden takia

    Kelluva kylä Tonle-Sap järvellä Kambodzassa. Mekong-joella elinkeinot ja ruokaturva ovat vahvasti veteen kytkeytynyeitä. Kuva: Timo Räsänen

    Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että Kiinan vesivoimahankkeet ovat muuttaneet Mekong-joen virtaamia merkittävästi vuodesta 2011 lähtien. Vesivoimahankkeet kasvattivat kuivan kauden virtaamia, pienensivät sadekauden virtaamia ja aiheuttivat huomaavia virtaamavaihteluita. Virtaamavaikutukset olivat suurimmat yläjuoksulla Pohjois-Thaimaassa mutta havaittavissa myös yli 2 000 kilometrin päässä alajuoksulla Kambobzassa.

    ”Virtaamamuutoksien pelätään aiheuttavan muutoksia alajuoksun vesiekosysteemeissä ja niiden tuottavuudessa. Erityisen huolena ovat vaikutukset kalastukselle, joka on alajuoksun maissa taloudellisesti merkittävää toimintaa ja myös alueellisen ruokaturvan kulmakivi”, Aalto-yliopiston tutkija Timo Räsänen kertoo. Mekong-joen vuotuisten kalansaaliiden arvoksi on arvioitu 4,3–7,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Alueella kulutetusta eläinproteiinista 47–80 % saadaan kaloista ja muista vesieliöistä.

    ”Tutkimuksessa havaittujen virtaamamuutosten ekologisia vaikutuksia ei kuitenkaan vielä tiedetä”, Räsänen sanoo ja korostaa, että lisätutkimukset ovat tarpeen. Myös vahva ylä- ja alajuoksun maiden välinen yhteistyö on tärkeää haittojen vähentämiseksi.

    Kaakkois-Aasiassa sijaitseva Mekong-joki on yksi maailman suurimmista joista ja se tarjoaa elinkeinoja ja ruokaturvan miljoonille ihmisille. Alueen talous kehittyy nopeasti, mikä näkyy myös kasvavana energian tarpeena ja vesivoiman rakentamisena. Viime vuosina Kiina on rakentanut Mekong-joen yläjuoksulle useita suuria patoja, joka on herättänyt huolta alajuoksun maissa. Yläjuoksun patohankkeiden mahdollisista haitallisista vaikutuksista huolimatta Kiinassa sijaitsevat vesivoimayhtiöt eivät ole julkistaneet tietoja vesivoimahankkeiden operoinnista tai arvioiduista alajuoksun vaikutuksista. Tutkimuksessa havaitut vaikutukset olivat suurimmat vuonna 2014, jolloin yläjuoksun suurin vesivoimahanke Nuozhadu (5850 MW) aloitti toimintansa.

    Tutkimusta tehtiin yhteistyössä Mekong-jokikomission kanssa, ja tutkimustulokset on julkaistu Journal of Hydrology -lehdessä joulukuussa 2016.

    Artikkeli:
    Räsänen, T.A., Someth, P., Lauri, H., Koponen, J., Sarkkula, J. and Kummu, M., 2017. Observed discharge changes due to hydropower operations in the Upper Mekong Basin. Journal of Hydrology, 545, 28-41. DOI: 10.1016/j.jhydrol.2016.12.023

    Share: